Noin 250 vapaaehtoista vastuunkantajaa ja työntekijää kokoontui viikonloppuna 28.–30.10.2022 Kansanlähetyksen vuosittaiseen Vastuunkantajaretriittiin ja liittokokoukseen Ryttylässä. Viikonloppu alkoi perjantai-iltana Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen 55-vuotisjuhlalla. Juhlassa muisteltiin Jumalan tekoja ja pohdittiin, miten voimme pysyä liikkeenä edelleen sillä paikalla, johon Jumala meitä kutsuu. Illan aikana päästiin kurkistamaan Kansanlähetyksen mediasivustoon, joka avautuu vuoden 2023 alussa. Sivuilta löytyvät keskitetysti sekä videot, podcastit että striimaukset, jotka ovat edelleen löydettävissä myös muilta alustoilta.
Viestintäjohtaja Sanna Myllärinen haastatteli kirjailija, toimittaja Danielle Miettistä, jonka toimittamassa 55-vuotisjuhlakirjassa on kahdeksan tarinaa kolmelta mantereelta. ”Sain elämäni parhaan kesätyön, kun sain viettää kesän tämän liikkeen lähetystyöntekijöiden kanssa ja kuulla, miten Jumala on heidät ensin pelastanut ja sen jälkeen iestänyt ja antanut Sanansa kautta rohkeuden, uskollisuuden ja kestävyyden tehdä pitkä päivätyö uskomattoman haasteellisissa olosuhteissa”, Danielle Miettinen totesi.
Kirja ilmestyy 15. joulukuuta ja siitä voi tehdä jo ennakkotilauksia. Lähetä tilauksesi osoitteella keskus@sekl.fi, soita puh. 019 779 20 tai lähetä postia SEKL, Opistotie 1, 12310 Ryttylä.
Juhlapuheiden ja yhteislaulujen lisäksi illassa saatiin nauttia Ipe Vettenrannan ja Jarmo Hynnisen gospel-musiikista, joka sisälsi myös human beatboxia ja ääni-imitaatiota.
Evankeliumin kertominen yhdistää hengellisiä yhteisöjä Norjassa
Lauantai-aamupäivällä Jarleif Gaustad Norjan luterilaisesta lähetysliitosta (NLM) kertoi Norjan hengellisestä tilanteesta. Gaustad on kirkkojen perustamisen ja seurakunnan kehittämisen asiantuntija, ja avasi taustoja siitä, miksi NLM juuri nyt keskittyy rakentamaan seurakuntayhteisöjä.
Gaustad on tehnyt ennen nykyistä pestiään kymmenen vuotta nuorisotyötä. Hän kertoi, että heillä on työssä ollut haasteena se, että aikuistuttuaan monet NLM:n toiminnassa mukana olleet nuoret siirtyivät muihin hengellisiin yhteisöihin tai perustivat omia seurakuntia. Kysymykseen miksi he eivät olleet halunneet tehdä samaa työtä liikkeen omalla rukoushuoneella, Gaustad oli saanut lähes kaikilta vastaukseksi, että sille ei ollut ollut tilaa.”Ajattelin, että sehän on juuri noin. Ymmärsin, miksi tilanne kehittyi tuollaiseksi ja miksi oli niin vaikea löytää tilaa. Ymmärrän myös sen, miksi heille ei haluttu antaa tilaa. Kysymys onkin, olisimmeko pystyneet ylittämään tämän kuilun ystävyyden ja henkilökohtaisten suhteiden avulla.”
Gaustad kertoi, että kun NLM:ssä oli vielä 1980-luvulla noin 4000 toimivaa pienryhmää, oli niitä 2010-luvulle tultaessa enää noin 1400. Tällöin järjestö heräsi miettimään, mitä asialle tulisi tehdä. Gaustad sanoi, että he tajusivat, että jos jokin asia ei toimi, ei auta, että samaa tekee vain yhä enemmän. Vuosikymmenien ajan liikkeellä oli noin 20 rukoushuonetta. Kriisin keskellä he kuitenkin huomasivat, että yhteisöllisyydelle on tarvetta. Vuoden 2010 paikkeilla he ottivat tavoitteekseen 100 rukoushuonetta vuonna 2020. He eivät saavuttaneet tavoitetta, mutta tänä päivänä liikkeellä on 80 rukoushuonetta, joita he ovat alkaneet kutsua entistä rohkeammin seurakunniksi. Näin NLM on löytänyt uutta elinvoimaisuutta. Gaustad korosti, että tärkeintä yhteisöjen elinvoimaisuudelle on se, että niitä yhdistää evankeliumin kertominen uusille ihmisille.
NLM on hyödyntänyt M4 Ready -koulutusohjelmaa, jonka tavoitteena on valmentaa johtajia olemassa olevaan ja uuteen työhön. Lisäksi järjestö ottaa nuoret mukaan strategisiin prosesseihin.
”Kuuntelemme, mitä heillä on sydämellä ja jaamme sitä, mitä meillä on sydämellä. Näin pääsemme lähemmäs toisiamme ja opimme toisiltamme. Se uudistaa meitä ja muuttaa myös heitä. Tarvitsemme toisiamme.”
Liittokokouksen päätöksiä
Lauantaina kokoontunut liittokokous hyväksyi liittohallituksen kertomuksen liiton toiminnasta vuonna 2021, vahvisti vuoden 2021 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden liittohallitukselle sekä muille tilivelvollisille.
Liittohallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Tapani Kaitainen Hämeen piiristä, Regina Leppänen Päijät-Hämeen piiristä sekä Tuula Vainio-Syrjälä Varsinais-Suomen piiristä. Erovuoroisten tilalle jäseniksi valittiin Regina Leppänen (Päijät-Hämeen piiri), Juhani Koivisto (Hämeen piiri) sekä Jouko Ylinen (Etelä-Pohjanmaan piiri). Eroa pyytäneen liittohallituksen jäsenen Vesa Siparin jäljellä olevaksi toimikaudeksi tilalle valittiin Tapani Kaitainen. Liittohallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2023 valittiin yksimielisesti Regina Leppänen.
Evankelis-luterilaisista seurakunnista Kansanlähetyksen kannatusjäseneksi on 20.9.2022 mennessä liittynyt 101 seurakuntaa. Nimikkoseurakuntia on yhteensä 220 (2021 oli 223) ja nimikkolähettisopimuksia on yhteensä 266 (2021 oli 277). Nimikkokohdesopimuksia on 38 (2021 yhteensä 29). Iitin seurakunta on hakenut Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen kannatusjäsenyyttä. Liittokokous hyväksyi jäsenyyden.
Jäsenmaksut säilyvät entisen suuruisina: piirijäsen 400 euroa, erikoisjäsen 200 euroa ja kannatusjäsen 200 euroa. Seurakuntien kannatusjäsenmaksujen katsotaan edelleen sisältyvän nimikkosopimuksissa sovittuihin summiin.
Liittohallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2023 hyväksyttiin. Vuositeemana on Kotona täällä ja taivaassa. Vuoden 2023 päätavoitteina ovat liikkeen yhteisöjen rakentamista ohjaavien periaatteiden linjaaminen, opiston opiskelijamäärän kasvattaminen 50 prosenttia vuodesta 2022 sekä aktiotoiminnan uudelleenkäynnistäminen. Toimintasuunnitelmaan voi tutustua täällä.
Toiminnan laajuus vuonna 2023 on noin 5,5 miljoonaa euroa. Kulut jakaantuvat lähetystyön, kotimaantyön ja opiston kesken. Vaikka talousarvio on alijäämäinen, siitä huolimatta kassavirta on positiivinen. Esittelypuheenvuorossaan hallintojohtaja Samuli Virtanen avasi alijäämäisen budjetin taustoja. Hän kertoi, että lähettiliikenteen vuoksi ulkomaantyön kustannusten vaihtelu aiheuttaa välillä alijäämää ja välillä ylijäämää. Tässä tilanteessa liittohallitus esitti, että vuoden 2022 lähetyslinjalla opiskelleet tulevat lähetystyöntekijät otetaan työsuhteeseen vuonna 2023. Alijäämän kattamiseksi on jo ryhdytty toimenpiteisiin. Tavoitteena on, että heidän työnsä mahdollistamiseksi saadaan koottua tarvittava taloudellinen tuki. Liittokokous hyväksyi 112 141 euroa alijäämäisen talousarvion vuodelle 2023.”Tämä on yhteinen myönteinen haaste”, lähetysjohtaja Daniel Nummela toteaa. ”Meillä on ilo lähteä näiden uusien lähettien kannattajiksi.”
Liittokokous hyväksyi liittohallituksen esityksen kahden piirijärjestön yhdistämisestä. Tämä tapahtuu siten, että Lapin piiri purkaa yhdistyksen ja Pohjois-Pohjanmaan piiri laajentaa toiminta-alueensa myös Lappiin. Piirien yhdistymisen seurauksena syntyvä uusi piirijärjestö on nimeltään Pohjois-Suomen Ev.lut. Kansanlähetys ry.
Kansanlähetys on päivittämässä sääntönsä. Edellisen kerran sääntöjä on uudistettu vuonna 1996, eivätkä ne enää kaikilta osin vastaa yhdistyslainsäädäntöä. Lisäksi sääntöjen ajantasaistamiselle on ilmennyt tarvetta erityisesti etäosallistumisen ja -äänestämisen mahdollistamiseksi hallinnollisissa kokouksissa. Liittokokous hyväksyi liittohallituksen esityksen Suomen Ev. lut. Kansanlähetyksen päivitettyjen sääntöjen hyväksymisestä. Asiasta päätettiin pitää ylimääräinen liittokokous perjantaina 2.12.2022 klo 18.00 Ryttylässä. Tarkempi kokouspaikka ilmoitetaan varsinaisessa kokouskutsussa.
Tilaa viikonlopun puheet:
Viikonlopun puheet (https://kansanlahetys.fi/tapahtumat/vkr2022/) voi tilata mp3-muodossa muistitikulla tai cd:nä osoitteesta papupoukama@gmail.com tai numerosta 040 507 0655. Yksittäispuheiden hinta on 5 euroa/CD, MP3 maksaa 15 euroa CD:nä ja muistitikulla 20 euroa. Näissä on äänitettynä kaikki viikonlopun seitsemän tilaisuutta.
Teksti ja kuvat: Anne Lepikko
