Ymmärsin lähetystyön tärkeyden jo lapsena, mutta ajattelin pitkään, että minun tehtäväni oli olla lähettäjä. Yllättäen Jumala kutsuikin lähtemään ja taivutteli vastaan pyristelijän. Kymmenen vuotta sain palvella Inkerin kirkkoa Venäjällä. Kotimaahan palattuani hakeuduin muihin töihin, mutta Jumala kutsui takaisin hengelliseen työhön. Viimeiset viisi vuotta olen toiminut Hämeen Kansanlähetyksen tavoittavan työn koordinaattorina. Ulkoisesti kutsumus on muuttanut muotoaan,

Ylioppilaskirjoituksissa käsiteltiin jonain vuonna “Jumala ompi linnamme” -virttä ja erityisesti sen ensimmäistä säkeistöä, jossa sanotaan: Se vanha vainooja, kavala, kauhea, on kiivas, kiukkuinen ja julma, hirmuinen. Vain Herra hänet voittaa.” Ylioppilaskokelaita pyydettiin pohtimaan, millaisia ajatuksia virren säkeistö on herättänyt ihmisissä eri aikakausina. Itsenäisyydellä on aina vihollisensa. Aina on tahoja, joille toisen itsenäisyys ei ole edullista.

Lapin Kansanlähetyksestä ja Pohjois-Pohjanmaan Kansanlähetyksestä tulee tämän vuoden kuluessa yksi suuri kansanlähetyspiiri, kertoo Kansanlähetyksen kotimaantyön johtaja Jukka Repo. Tämä tapahtuu siten, että Pohjois-Pohjanmaan piiri laajentaa toiminta-alueensa myös Lappiin ja Lapin piiriyhdistys puretaan. Tämä etäosallistumismahdollisuus antaa kaikille jäsenille tasavertaisen mahdollisuuden osallistua yhdistyksen kokouksiin. Piirien yhdistymisen seurauksena syntyvä uusi piirijärjestö on nimeltään Pohjois-Suomen Ev.lut. Kansanlähetys ry. Muutos

Olen tullut uskoon kateudesta. Kadehdin niitä nuoria, jotka uskalsivat lähteä lähetystyön tehtäviin. Kysyin itseltäni, mitä minulta puuttuu, jos minulla ei ole tuota samaa päämäärää elämässäni. Tämän oivalluksen jälkeen kaikki Jumalalle tehtävä työ on tuntunut lähetystyöltä, missä Jumala itse on mukana. Olen kutsumukseltani evankelista ja ihmisten rohkaisija. Minua innostaa kohdata uusia ihmisiä sekä haastaa seurakuntia ja

Veteraanilähettinä tunnen suurta etuoikeutta saada kirjoittaa lähetyksestä ja roolistamme siinä. Lähetystyössä aikanaan mukana olleena taidan olla kokemusasiantuntija, kuten asia nykyään hienosti ilmaistaan. Lähetyskutsumukseni kasvoi hitaasti. Ensimmäinen konkreettinen pysäytys tapahtui virkavallan toimesta. Olin Ryttylän nuorisotiimissä assistenttina, joten en voinut välttyä lähetyshapatukselta. Minussa ei varmaan nähty mitään potentiaalia, koska kukaan ei haastanut minua henkilökohtaisesti suhteessa lähetykseen, vaan

Kävelen pientä mäkeä ylös kohti Beit Immanuelin kristillistä vierastaloa. Tel Avivin melu ja ihmismassat jäävät taka-alalle, kun saavun alueelle, jota historiansa takia kutsutaan amerikkalaiseksi tai saksalaiseksi yhdyskunnaksi. Amerikasta vuonna 1866 tuodut puutalot ovat muistuttamassa tästä amerikkalaisten kristittyjen ryhmästä, jotka uskoivat, että juutalaisten tulee palata takaisin Israeliin ennen Jeesuksen toista tulemista. Heillä oli näky olla mukana

Moldovalainen Daniel* toimii seurakunta-aktiivina sikäläisessä baptistiseurakunnassa. Hän kertoo muiston lapsuudestaan. Kerran Kisinevin lähellä (nykyinen Chisinau) pysähtyi suomalainen rekka. Lastina oli puutaloelementtejä, mutta kuormassa oli muutakin. Elettiin 1980-luvun alkuvuosia. Rekka oli viemässä isoa kuormaansa Romanian kautta Kreikkaan. Sen ajan yhtenä salaisena operaationa oli lastin sekaan tehty erityinen paikka kirjallisuudelle. Moldovassa rekkaa oltiin vastassa keskellä yötä ja

Daniel Nummelan vieraana hänen podcastissaan on Kansanlähetyksen Vastuunkantajaretriitissä puhujana toiminut norjalainen pastori Jarleif Gaustad. Hän työskentelee Norjan luterilaisen lähetysliiton (Norsk Luthersk Misjonssamband, NLM) yhteisökehitysjohtajana. Aiheena jaksossa on ”Future of Christian communities” eli kristillisten yhteisöjen tulevaisuus.

Kansanlähetys auttaa vähäosaisia lapsia Itä-Euroopan maissa pitkäaikaisen yhteistyöorganisaationsa Tabean kanssa. Saksasta käsin toimivan Tabean vapaaehtoiset vastuunkantajat kokoavat sen ja Kansanlähetyksen yhteisen villasukkakampanjan lahjapakkaukset Saksassa. Monet heistä ovat entisestä Neuvostoliitosta lähtöisin olevia etnisiä saksalaisia. Yksi näistä paluumuuttajista on Albert Kühn. Kühn kertoi kokeneensa nuorena Neuvostoliitossa monenlaista syrjimistä ja jopa vainoa. Hän joutui perheensä kanssa muuttamaan monta

Nykyinen sotatila Ukrainassa on aktivoinut jälleen juutalaisten muuttoa Israeliin. Sama ilmiö kasvaa myös Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Henkinen ja hengellinen side Israeliin auttaa usein sopeutumisessa täysin uuteen kulttuuriin. Maahanmuutto (hepr. ‏עלייה‎, alija, ’nousu’, viittaa Jerusalemiin nousemiseen, vaikka muuttoliike koskee koko Israelin aluetta. Muuttoaaltoja on toistunut 1800 – 1900-lukujen vaihteesta saakka. Israelissa on vietetty vuodesta 2016 joka