Kansanlähetyksen työntekijät jatkoivat järjestön työntekijäkoulutuksen toisena päivänä missionaalisten *) yhteisöjen teeman käsittelyä. Työskentelyyn osallistui yli sata työntekijää Suomesta ja ulkomaisilta työalueilta Teams-sovelluksen kautta.
Päijät-Hämeen Kansanlähetyksen piirijohtaja Peeti Kallonen jäsensi opetuksessaan, että yhteisön rakentamisessa ollaan pioneerivaiheessa, jossa asiat pitää ratkaista yksi kerrallaan. Hän viittasi lähetettynä olemisen perustuvan Raamatun opetuksiin valosta ja suolasta, Kristuksen ruumiista, ihmisten kalastajista ja oksista puussa, joka on Jeesus.
”Lähetettynä oleminen on Jeesuksen antaman tehtävän, näyn, todeksi elämistä. Se tulee Jeesuksesta, ei meistä itsestämme. Jos me yhdessä olemme lähetettyinä, tärkeä kysymys on, keiden luokse. Vastaus siihen löytyy rukouksessa”, Kallonen opetti.
Toinen tärkeä kysymys on, keiden kanssa yhteisö on lähetetty. Vastaukseksi ei hänen mielestään riitä, että tilataan niin monta traktaattia kuin on jäseniä.
”Meillä on erilaisia kykyjä ja juttuja. Se vapauttaa, että minun ei tarvitse olla niin kuin joku muu, vaan voin olla minä ja iloita niistä lahjoista, joita muilla on. Niin jokainen pääsee kukoistamaan niillä lahjoilla, mitä hänellä on.”
Sopimisen taidosta
Lähi-idässä työskentelevä Annu opetti ristiriitatilanteiden selvittämisestä yhteisössä. Hän kertoi, kuinka juutalaiseen kulttuuriin kuuluu itsestään selvänä asiana keskustelu, joka hänestä alkuaikoina tuntui melkein riitelyltä. Pidempään maassa työskenneltyään hän on ristiriitoja selvittäessään huomannut, kuinka tärkeää on oppia puhumaan ja tuomaan omat mielipiteensä esille syyllistämättä toisia.
Toinen tärkeä asia on kuunteleminen. Hän kehotti keskittymään siihen, mitä toisella on sanomista ja pyrkimään ymmärtämään tämän mielipidettä.
”Apukysymykset auttavat. Ymmärsinkö oikein, tarkoititko tätä? Voitko tarkentaa tätä, että ymmärtäisin.”
Tärkeänä taitona Annu pitää myös kompromissin tekemistä. Päämääränä on luopua ajatuksesta, että oma mielipide on ainoa oikea, ja löytää yhteinen ratkaisu. Neljäntenä on anteeksianto.
”Kaikki tekevät virheitä, eikä kukaan ole täydellinen. Annetaan toiselle anteeksi. Tärkeätä ja ehkä vaikeinta on antaa anteeksi itselle; myöntää, että tulipa töpättyä. Opetellaan olemaan armollisempia itseä kohtaan ja ottamaan asiat huumorilla”, Annu rohkaisi.
Hän kertoi, kuinka koki saaneensa ikään kuin lahjan rakastaa kaikkia niitä erilaisia ihmisiä, joita kohtaa. Hän pyysi miettimään, miten suhtaudumme lähellä oleviin ihmisiin.
”Raamattu opettaa, että meidän tulee rakastaa Jumalaa kaikesta sydämestä ja lähimmäistä kuin itseämme. Rakkaus ja toisen hyväksyminen sellaisena, kuin hän on, auttaa rakentamaan yhteisöä. Päätämme rakastaa, vaikkei siltä tuntuisikaan. Pyydämme Jumalalta rakkautta tuota ihmistä kohtaan.”
Kesäkuussa jatketaan
Kansanlähetyksen työntekijäseminaarin tavoitteena oli yhteyden vahvistuminen keskinäisten keskusteluiden ja työskentelyiden kautta. Teams-sovellus teki mahdolliseksi reaaliaikaisen keskustelun chattipalstalle ja pienryhmiin kokoontumisen. Keskustelua käytiinkin vilkkaasti ja avoimesti sekä ryhmissä että keskustelupalstalla.
Työntekijäseminaarin ohjelma päättyi Kai Niemelän opetukseen rukouksen merkityksestä yhteisön rakentamisessa, jonka jälkeen oli rukousta ryhmissä.
Lähetysjohtaja Daniel Nummela totesi loppupuheenvuorossaan, että keskustelua missionaalisen yhteisön teemasta jatketaan 10. kesäkuuta. Hän kiitteli IT-asiantuntijoita verkkotapahtuman järjestelyistä ja oli tyytyväinen, että työntekijäseminaariin pystyi osallistumaan työntekijöitä myös ulkomaisilta työalueilta.
”Tämä tapahtuma toteutui erilaisella, myönteisellä tavalla. Keskustelut ja alustukset olivat rohkaisevia ja tärkeitä. Iloitsen siitä, että keskustellen ja rukoillen jatketaan. Pyritään kilpailemaan siitä, että arvostetaan toisiamme, olipa kyseessä sitten julistustyötä tai taustatyötä tekevä työntekijä.”
Kuvien jälkeen termin missionaalinen selitys.
*) Lähetysteologiassa alettiin 1990-luvun lopulta laajalti käyttää sanan ”missionaarinen” rinnalla
sanaa ”missionaalinen”. Missionaalinen tarkoittaa lähetystehtävää kirkon olemiseen, sen identiteettiin
kuuluvana asiana. Missionaalinen kirkko osallistuu Jumalan toimintaan tässä maailmassa, Jumalan
lähetykseen (Missio Dei). Kyse ei siis ole vain siitä, mitä kirkko tekee tai saa aikaan. Kyse on siitä, miksi
kirkko on olemassa. Jumala toimi maailmassa ennen kirkkoa. Kirkko syntyi lähetystä varten.
Missionaarinen kuvaa lähetystä kirkon toimintana. Kaikella kirkon toiminnalla tulee olla ulospäin
suuntautuva luonne. Tähän kuuluu oleellisesti se toiminta, jossa seurakunta kutsuu, varustaa ja lähettää
työntekijöitä oman alueensa rajojen ulkopuolelle tai antaa resursseja jossain muualla toimivalle kirkolle
ja siten osallistuu maailmanlaajan kirkon lähetysvastuun kantamiseen. Maahanmuuton ja uskosta
vieraantumisen takia tällaista tavoitteellista toimintaa tarvitaan yhä enenevästi myös maamme
ja seurakuntiemme rajojen sisäpuolella.
