Kansanlähetyksen kummilapsiohjelmassa on tällä hetkellä mukana 440 lasta Lounais-Etiopiasta. Kummilapsityön aloitti vuonna 2007 miehensä Tauno Pihlavan kanssa harjavaltalainen Aino Pihlava. Hän tietää, että lapset tulevat köyhistä köyhimmistä perheistä: monilla toinen vanhemmista tai molemmat ovat kuolleet ja isoäiti saattaa huoltaa lapsia, on sairautta ja työttömyyttä. Niiden kuuden vuoden aikana, jolloin Pihlavat toimivat Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöinä Etiopian Jimmassa,

– Kansanlähetysopiston verkkokurssit sopivat myös niille, jotka eivät ole aikaisemmin opiskelleet netin kautta, sanoo opiston uusi verkkokoulutus-vastaava Mattias Kaitainen. – Autamme opiskelijaa tarvittaessa, ja opiston nettisivuilta löytyy esimerkiksi kuvalliset ohjeet verkkokurssilla työskentelyyn. Opiskelu on joustavaa, sillä kurssimateriaalia pystyy kuuntelemaan vaikkapa lenkillä ollessa tai ruokaa tehdessä, hän kertoo. Kaikilla syksyn verkkokursseilla opiskellaan pääsääntöisesti Moodlessa, joka on

Kari ja Susanne Valkama ovat toimineet raamatunkäännöstyössä Kaakkois-Aasiassa jo vuodesta 1984. Nykyisin he työskentelevät työparina Suomesta käsin ja vierailevat työalueella kahdesti vuodessa tapaamassa käännöstiimin paikallisia jäseniä. Valkamat kysyivät kansallisilta käännöstiimiläisiltä, mitä hyötyä heidän mielestään on kääntää Raamattua heidän äidinkielelleen. − Osa näitä teksteistä on muutaman vuoden takaa, siltä ajalta kun Uuden testamentin käännös äänitettiin, mutta

Kansanlähetyksen Idän kirjallisuustyö oli mukana lahjoittamassa 3 500 hengellistä kirjaa koronaeristyksessä oleville unkarilaisille vanhuksille. Unkarilaisen Parakletos-kustantamon johtaja Judit Damásdi lähetti huhtikuussa Idän kirjallisuustyölle avunpyynnön. Hän kertoi, että kirjallisuuden levityskanavat: seurakunnat, koulut, kristilliset tapahtumat, konferenssit ja kirjakaupat on kaikki suljettu. Kirjapaino oli taloudellisissa vaikeuksissa. ”Hän kysyi, onko meillä mitään mahdollisuutta tukea heitä tässä tilanteessa”, kertoo Idän

Papua-Uudessa-Guineassa pienessä Aiyuran laaksossa on vilkas Ukarumpan lähetysasema. Ukarumpan korkeimman mäen päällä sijaitsee Kaisa ja Jukka Sadeharjun talo. Sieltä he aamuisin laskeutuvat laakson ympärillä aaltoilevien vuorijonojen katveessa työpaikalleen. Kaisa Sadeharju työskentelee lähetysaseman koulutuskeskuksessa sekä klinikalla. Hän on mukana kieliprojekteissa, jotka tukevat maassa tehtävää raamatunkäännöstyötä. Hän avustaa kursseilla, joilla koulutetaan paikallisia raamatunkääntäjiä ja tuetaan heidän työtään.

Lähetystyöhön lähtöä suunnitellessa yksi vaikeimmista kysymyksistä on, haluaako valita kutsumuksen vai sen, että ystävät ja perhe ovat lähellä, toteaa Joanna Rantamäki. Hän on puolisonsa Petteri Rantamäen kanssa opiskelemassa Kansanlähetysopiston lähetyslinjalla. He ovat ensi vuonna lähdössä lähetystyöhön Japaniin. Välimatkan vuoksi ilmassa onkin ollut haikeutta pariskunnan kertoessa perheillensä suunnitelmistaan. Lähtöön liittyvät suunnitelmat eivät tulleet kuitenkaan kummankaan vanhemmille

Teen juuri kuvallisia tehtäväsivuja lasten ja nuorten kasvua tukevan Sarigim-järjestön toimintaan. Uusien Parantavat lehdet -sivujen toivotaan antavan konkreettisia mutta kevyitä keinoja käsitellä ihmismielen raskaitakin asioita. Satuttavat sanat -sivut avaavat myös kuvan kautta anteeksiantamisen vaikeutta ja sen tärkeyttä omakuvan rakentumisessa. Suunnitelutyö on avannut sanojen maailmaa niin hengellisesti kuin tieteellisestikin. Sanoilla on tutkitusti valtava merkitys jopa aivojen

Inkerin kirkolla on suuri tarve saada koulutettuja työntekijöitä ja vastuunkantajia. Uusia seurakuntia syntyy, mutta osa niistä on vielä vailla työntekijöitä, kuten omaa pappia. Keltossa, lähellä Pietaria, sijaitsee Inkerin kirkon Teologinen Instituutti, jossa on koulutettu vuodesta 1995 lähtien kirkolle työntekijät ja muut vastuunkantajat. Koulutuskeskus on Inkerin kirkon toiminnan sydän, ja sen päätehtävä on nimenomaan palvella kirkkoa.

Kuvassa Inkerin kirkon Teologisen Instituutin opiskelijat Jevgenia Gavrilenko (vas.), Igor Pavlov ja Dmitri Avdejev (oik.), jotka vierailivat piispa Ivan Laptevin kanssa Idäntyön päivillä Kansanlähetysopistolla Ryttylässä 2019. Kuva: Liliann Keskinen     Pietarilaisen Dmitri Avdejevin lapsuudessa jokaisesta koululaisesta piti tulla pioneeri. Koululaiset osallistuivat luennoille, joilla kerrottiin, ettei Jumalaa ole ja että ihmiset ovat keksineet Jumalan. – Jos ”Jumalaa ei ole”, niin se pisti

Keväällä, kun COVID-19-pandemia alkoi levitä ympäri maailmaa, monin paikoin toiminta hiljeni ja joidenkin työt loppuivat kokonaan. Kristillisen satelliittitelevision SAT-7:n studioilla ja toimistoilla työmäärä sen sijaan vain kasvoi sitä enemmän, mitä pitempään ihmiset joutuivat olemaan kotona ja siten televisioruutujen ja sosiaalisen median äärellä. Samaan aikaan, kun monet kirkot jouduttiin sulkemaan virusvaaran takia, alkoi vaikuttaa melkein siltä,