Kansanlähetyksen johto lähestyi viime viikolla evankelisluterilaisen kirkon johtoa ajankohtaisella puheenvuorolla. Arkkipiispa Tapio Luomalle sekä piispa Mari Parkkiselle ja piispa Jari Jolkkoselle osoitetussa viestissä otettiin kantaa Inkerin kirkon 3.9.2023 Pietarissa toteutuneen pappisvihkimyksen jälkeen virinneeseen keskusteluun.
Lähetysjohtaja Daniel Nummela ja apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola pitävät julkisuudessa käydyssä keskustelussa esiintyneitä väärinkäsityksiä valitettavina.
”On hyvä, että tapahtumien kulku on tulossa kirkkomme johdon kanssa tarkempaan selvitykseen”, lähetysjohtaja Nummela toteaa.
Pitkä yhteinen historia
Suomen evankelisluterilaisella kirkolla ja Inkerin kirkolla on hyvin läheinen suhde neljänsadan viime vuoden ajalta. Ensimmäinen suomenkielinen luterilainen seurakunta Venäjällä perustettiin vuonna 1611 Lempaalaan, Karjalan kannakselle. Apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola toteaa, että Inkerin evankelisluterilainen kirkko on luterilainen vähemmistökirkko, joka elää ympäröivän ortodoksisen perinteen ja jälkikristillisen yhteiskunnan keskellä.
”Monella suomalaisella on sukujuuria, sukua tai esivanhempia, joille Inkerin luterilaisuudesta tuli koti. Inkerin kansa tuskin olisi säilyttänyt kieltään ja kulttuuriaan ilman kirkkoaan ja meidän kirkkomme apua. Inkerin kirkkoa ei voi irrottaa inkerinsuomalaisuudesta eikä inkeriläisten vaikeista vainoista ja traagisesta historiasta.”
Yhteinen tehtävä kertoa evankeliumia
Kirkko elää Nummelan ja Peltolan mukaan muutoksen aikaa, jossa se venäläisessä yhteiskunnassa, venäläisenä kirkkona täyttää missionaarista tehtäväänsä. Kirkko saavuttaa uusia kansanryhmiä sille luontevissa yhteyksissä Venäjällä ja ulkomailla. Inkerin kirkko keskittyy kutsuvaan työhön, koulutukseen ja valtuuttamiseen.
”Näihin tarpeisiin Kansanlähetyksessä haluamme tarjota osaamistamme ja kokemustamme kirkon koulutustoiminnassa ja fokusoida henkilöstöresurssimme nimenomaan kansallisten työntekijöiden ja vapaaehtoisten varustamiseen.”
Inkerin kirkon haasteena on työ Venäjän suurkaupungeissa, joissa ihmisten tavoittaminen ja mukaan kutsuminen edellyttää voimavaroja ja osaamista. Osaamista tarvitaan kaikessa perusseurakuntatyössä, erityisesti lapsi- ja nuorisotyössä sekä diakoniatyössä.
”Kirkolla on pulaa papeista ja tilanne pahenee tulevaisuudessa. Edes strategisille avainpaikoille ei löydy paimenia. Tilanteessa, jossa ulkomaisten lähetysjärjestöjen mahdollisuus lähettää työntekijöitä Venäjälle on yhä rajallisempi, korostuu tarve kansallisten työntekijöiden kouluttamiseen ja seurakuntien ja kirkon työntekijöiden ja vapaaehtoisten varustamiseen. Tässä jaamme osaamistamme sisarkirkollemme.”
Yhteistyön tavoitteet
Piispoille osoittamassaan viestissä lähetysjohtaja ja ulkomaantyön johtaja avaavat myös Inkerin kirkon kanssa toteutettavan lähetysyhteistyön periaatteita. Yhteistyöllä on vuosikymmenien historia, ja nykyisessäkin tilanteessa Kansanlähetys tahtoo kulkea Inkerin kirkon rinnalla.
”Inkerin kirkko haluaa jatkossakin olla missionäärinen, vahvasti ulospäin suuntautuva kirkko. Tämä kirkon itseymmärrys on meille Kansanlähetyksen ulkomaantyössä tärkeää myös nykyisessä maailmapoliittisessa tilanteessa”, he kirjoittavat.
Kansanlähetys tahtoo edelleen lähettää lähetystyöntekijöitä pitkäkestoiseen työhön Inkerin kirkon työyhteydessä, vaikka maan viisumikäytänteet ovat yhä haasteellisempia. Tämän suhteen järjestö toimii myös Suomen viranomaisten suositusten mukaisesti.
”Investoimme paljon siihen, että lähetystyöntekijämme opettelevat venäjän kielen mahdollisimman hyvin. Perehtyminen venäläiseen kulttuuriin ja asuminen Venäjällä avaavat ovia sekä yhteiskunnan että Inkerin kirkon sisällä. Näemme yhdeksi tehtäväksemme ylläpitää yhteyksiä Inkerin kirkkoon kolmannen sektorin toimijana. Tästä olemme saaneet myönteistä palautetta myös Suomen pääkonsulaatista Pietarista toukokuussa 2023”, Peltola kertoo.
Inkerin kirkolla on Kansanlähetyksen näkemyksen mukaan ainutlaatuinen potentiaali lähetystyön yhteistyökirkkona. ”Inkerin kirkolla venäjänkielisenä kirkkona on ovet avoimena moniin sellaisiin maihin, joihin Suomesta on vaikea lähettää työntekijöitä ja rakentaa yhteyksiä. Inkerin kirkolla on mahdollisuus ottaa näistä maista työntekijöitä koulutukseen ja perustaa seurakuntia. Inkerin kirkolla on mahdollisuus ja kiinnostus tehdä työtä myös islamin piirissä”, Peltola jatkaa.
Keräys Ukrainan sodan uhreille jatkuu edelleen
Kansanlähetys avustaa aktiivisesti Ukrainan sodan uhreja niiden yhteyksien kautta, joita järjestö on luonut tukiessaan vainottua seurakuntaa Itä-Euroopassa vuosikymmenien ajan. Kansanlähetys kokoaa edelleen varoja Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi.
”Hätäapua Ukrainan pakolaisille -keräyksen lahjoitusten avulla tuimme viime vuonna yli sadallatuhannella eurolla sodan seurauksista kärsiviä ukrainalaisia vaikeaan tilanteeseen liittyvissä haasteissa. Keräys jatkuu edelleen. Rohkaisemme kaikkia kristittyjä rukoukseen rauhan puolesta. Tässä tilanteessa muistamme erityisesti Ukrainan kansaa ja Inkerin evankelisluterilaista vähemmistökirkkoa niiden ponnistellessa omien yhteiskuntiensa tulevaisuuden puolesta.”, Daniel Nummela päättää.
Toim. Anne Lepikko
