Katse kohti kumppanuussuhteiden mahdollisuuksia

11.9.2019

Usein me hengellistä työtä tekeveät koemme varainhankinnan haasteeksi. Kyse on kuitenkin toisten kutsumisesta mukaan Jumalan lähetykseen, joten näitä haasteita tulee katsoa Jumalan näkökulmasta. Ne tekijät, jotka koemme haasteiksi, eivät välttämättä ole sellaisia Jumalalle.

Suurimmat haasteet eivät myöskään ole niitä, joista yleensä kuulemme ja keskustelemme. Hengellisessä toiminnassa saatetaan esimerkiksi olla huolissaan siitä, että toiminnassa mukana olevat ihmiset vanhenevat ja työn tukijat siten vähenevät. Vanheneminen on Jumalan valtakunnassa normaali asia. Ihmiset vanhenevat, se ei ole ongelma Jumalalle. Jumala ei ole rakentanut valtakuntansa työtä minkään yhden sukupolven varaan.

Hengellisen työn rahoituksessa saatetaan myös kokea muut toimijat uhkaksi, mutta ne eivät ole ongelma vaan rikkaus ja siunausta. Jumala on kutsunut myös ne muut järjestöt työhönsä. Työtä riittää meille kaikille, eikä muiden toimijuutta tarvitse nähdä meidän työmme taloudellisena haasteena.

Hengellisessä toiminnassa saatetaan pelätä varojen vähäisyyttä. Onko se ongelma? Onko esimerkiksi Kansanlähetyksen ystävillä liian vähän rahaa, etteikö Jumala voisi viedä työtään eteenpäin? Onko Suomessa liian vähän rahaa?

Jos Jumala on kutsunut, hän on antanut tehtävän ja näyn. Kun Jumala kutsuu, hänellä on myös rahoitussuunnitelma. Hän kutsuu myös ne ihmiset, jotka hän on valinnut mahdollistamaan näyn toteuttamisen taloudellisesti. Rahan vähyys ei ole Jumalalle ongelma. Meidän tehtävämme on löytää ja kutsua mukaan ne ihmiset, jotka ovat saaneet Jumalalta kutsun olla taloudellisesti mukana työssämme.

Suurin haaste olemme me itse 

Meidän ei tarvitse tehdä ongelmia niistä asioista, jotka eivät vaikuta olevan Jumalalle ongelmia.  Suurin haaste varainhankinnassa olemme me itse. Ensimmäinen suuri haaste on se, jos emme ymmärrä, että kyse on ihmissuhteista eikä rahasta. Me emme lähde hakemaan rahaa vaan kumppaneita, joiden kanssa teemme Jumalan työtä. On kyse ihmissuhteista.  

Toinen suuri haaste on oma suhteemme rahaan. Jos emme käsittele näitä asioita Jumalan edessä ja Raamatun valossa, kompuroimme. Tämä on haaste ja uhka. Tilanne helpottuu, kun selvitämme omaa suhdettamme rahaan. Meidän tulisi pohtia, olemmeko vapaita antamaan, olemmeko vapaita vastaanottamaan ja olemmeko vapaita pyytämään. Antaminen on ehkä helppoa, koska se on hurskasta. Vastaanottaminen sen sijaan saattaa olla vaikeaa. Uskallanko sanoa: ”Minun tehtäväni toteuttamiseen tarvitaan varoja; haluatko sinä olla siinä mukana?” 

Tässä maailmassa oleva henki vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme rahaan. Tämä koskettaa meitä henkilökohtaisesti, järjestönä, piirijärjestöinä ja työmuotoina. Haluaisimmeko voida antaa ulospäin kuvan, että kyllä tämä tästä? Jumalan malli on se, että olemme vapaita sanomaan, että meillä ei ole. Että tehtäväämme toteuttamaan tarvitsemme muita. Että eihän meidän ole edes tarkoitus tehdä tätä yksin.

Kun käsittelemme varainhankinnan kysymyksiä, meidän pitää miettiä, mitä asenteita ja tunteita se meissä herättää. Miksi minussa nousee tällainen reaktio, miksi nousee tällaisia tunteita pintaan? Liian usein huomaamme, että tämä maailma on kasvattanut meidät rahaan liittyvissä asioissa ajattelemaan ja toimimaan maailman hengen mukaan. Antaisimmeko Jumalan kasvattaa meitä omien, tästä maailmasta poikkeavien periaatteidensa mukaisesti?

Kolmas itseemme liittyvä haaste on Jumalan antamien kumppanuussuhteiden hoitaminen. Meidän tulee opetella, mitä käytännössä tarkoittaa, että hoidamme näitä asioita Raamatun esittämällä tavalla osana kutsuamme ja tehtäväämme. Meidän tulisi oppia, miten lähestyä toisia kristittyjä ja miten käytännössä hoitaa varainhankintaa. Mitä elämässämme ja työssämme tarkoittaa, että meidän pitäisi olla vapaita pyytämään, antamaan ja vastaanottamaan? Mitä se tarkoittaa, ettemme tee työtämme yksin vaan että Jumala kutsuu siihen mukaan suuren joukon muita kristittyjä?

Kun järjestötasolla opettelemme hoitamaan näitä asioita, huomio kiinnittyy tiettyihin tehtäviin ja asioihin, joita meidän tulee tehdä hyvin ja oikein. Niitä tulee opetella. Se vaatii aikaa, resursseja ja työtä. Jos siihen ei anneta aikaa, asiat eivät lähde etenemään ja koemme vaikeuksia tällä alueella. Silloin usein laitamme syyksi edellä mainitut haasteet, jotka eivät kuitenkaan ole niitä todellisia haasteita. Varainhankinta ei toimi niin, että vain todetaan rahan ja varainhankinnan tarve. Meidän tulee opetella ja oppia yhdessä varaamaan kumppanuussuhteiden hoitamiselle aikaa ja mahdollisuuksia. 

Kohti kumppanuussuhteiden mahdollisuuksia 

Haasteita käsiteltyämme voimme miettiä, mitä mahdollisuuksia meillä on kumppanuussuhteisiin liittyen. Meillä on mahdollisuus siirtyä ihmiskeskeisempään lähestymistapaan, niin että iloitsemme jokaisesta kristitystä, joka saa kutsun tulla mukaan Jumalan lähetykseen ja löytää siinä oman paikkansa 

Meillä on mahdollisuus hälventää kotimaantyön ja lähetystyön vastakkainasettelua. Tiedämme, mitä meille merkitsee se, että olemme vastanneet kutsuun olla mukana Jumalan lähetyksessä. Se tuo sisältöä, merkitystä, tarkoitusta ja siunausta  elämäämme. Miksei se toisi sitä myös muille? Silloin ei ole merkitystä, onko kutsumus kotimaantyöhön vai lähetystyöhön. Joku on kutsuttu mukaan lähetystyön tukemiseen ja toinen kotimaantyön. Sitä ei ole vaikea ymmärtää, kun ajatellaan Jumalan kutsun ja lähetyksen kokonaisuutta. 

Lisäksi meillä on mahdollisuus selvitä ja kulkea tehtävässämme vakaasti eteenpäin keskellä toimiympäristömme muutoksia. Ei pidä pelätä sitä, että Suomen kirkon taloustuki vähenee, vaikka tiedämme, että tulevaisuudessa niin käy. Raamatussa ei sanota, että tehkää lähetystyötä seurakuntien rahoilla niin kauan kuin niitä riittää. Muutoksista huolimatta me voimme pitää omat ajatuksemme, tarkoituksemme ja ymmärryksemme raamatullisista kumppanuussuhteista selkeinä. Meidän ei tarvitse ajautua epämääräiseen pelon ja uhan ilmapiiriin, jota tämä muutos tarkoituksettomastikin luo. 

Nämä mahdollisuudet tulivat mieleeni, mutta niitä on varmasti monia muitakin. Meillä on opittavaa ja meillä on tekemistä – kuljetaan yhdessä tällä polulla eteenpäin! 

Salla Kurppa-Silva
viestintäjohtaja

Kirjoitus pohjautuu syksyllä 2019 Kansanlähetyksen Vastuunkantajaretriitissä pidettyyn puheeseen.

 

 

Ota yhteyttä

Kurppa-Silva Salla

viestintäjohtaja

salla.kurppa-silva@sekl.fi

044 447 7848

Tue Sallan työtä lahjoittamalla

Voit tukea Sallan työtä Kansanlähetyksessä kertalahjoituksella tästä painikkeesta. Kertalahjoituksessa suoraan pankkiin tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08. Salla Kurppa-Silvan viite on 32094.
Kuukausilahjoittajaksi voit ryhtyä tämän painikkeen alapuolelta.
Kiitos tuestasi!

Lahjoita

Share This