Kansanlähetyksen Inkerin kirkon palvelukseen lähetetty lähetystyöntekijä Saara Mrčela sai viime vuoden lopulla kielen ja kulttuurin opiskelut päätökseen. B2+-tason venäjän kielen taito antaa hänelle valmiudet vuorovaikutukseen tilanteessa kuin tilanteessa. Mrčela toimii nykyisin lapsi- ja nuorisotyössä Pushkinin ja Marian seurakunnissa Pietarissa.
Rohkaisua nuorille
Viimeisimmässä kirjeessään Mrčela kirjoittaa elokuussa Tyrön seurakunnassa järjestetystä nuortenleiristä. Leirin alussa hän huomasi nuorista, kuinka monet huolet ja pelot painoivat heitä. Mrčela jakoi leiriläisille rohkaisua Raamatusta Johanneksen kirjeen jakeiden pohjalta: Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon.
− Jumalan rakkaus on niin suuri ja täydellinen, että voimme heittäytyä sen varaan ja jättää kaikki huolemme, murheemme sekä pelkomme hänen käsiinsä. Se ei ole helppoa, mutta Jumalaan voimme aina turvautua.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Leirillä oli parikymmentä nuorta ja viisi vetäjää. Osa nuorista oli tyröläisiä, osa oli tullut muualta Pietarista tai lähialueilta, ja pari nuorta oli saapunut kaukaa Belgorodskin alueelta. Teemana oli Evankeliumi ja leirin aikana käytiin läpi Raamatun punaista lankaa.
Ensimmäisen päivän aiheena olivat alkuseurakunnan kristityt ja se, miten heidän piti kokoontua salassa. Mrčela huomasi, että monelle leiriläiselle mieleenpainuvin kokemus oli ensimmäisen illan Taize-hartaus kahdesti palaneen pappilan rauniolla.
Iltahartauteen mentiin vetäjän johdolla pienissä ryhmissä, hiljaisuudessa.
− Kun saavuimme pappilan raunioille, oviaukosta näkyi valoa. Sisään päästyämme näimme lattialla tuikuista tehdyn ristin, joka valaisi koko huoneen. Paikalle oli tuotu hetekoita, joiden päällä istuimme. Siellä kynttilöiden ja taskulamppujen valossa kuuntelimme Jumalan sanaa ja lauloimme Taize-lauluja Tyrön kirkkoherran johdolla. Se oli puhutteleva hartaus.
Oppimiskokemus vertauskuvien avulla
Mrčela kertoo kirjeessään myös toisesta unohtumattomasta elämyksestä. Se oli matka-polku. Polun alussa jokainen leiriläinen sai käteensä pienellä lautasella palavan tuikun. Tarkoituksena oli varjella liekkiä sammumasta.
− Polun varrella oli monia haasteita ja kiusauksia. Nuoret kulkivat pareittain, joten jos toisen tuikku sammui, toinen pystyi sytyttämään sen uudelleen.
Kulkureitin varrelle oli ripustettu Raamatun jakeita, joiden taakse oli piilotettu tulitikkuja.
− Vain yksi nuori hoksasi, että Jumalan sanalla on voimaa pitää liekkiä yllä, eli hän löysi tulitikut. Lopulta kaikki pääsivät suuren nuotion äärelle, jossa valo paloi kirkkaana. Se kuvasi sitä, kuinka Jumalan sana palaa kirkkaana ja vetää puolelleen valollaan.
Syyskauden toimintaa
Koulujen alettua Inkerin kirkon seurakuntien viikkotoiminta on käynnistynyt tuttuun tapaansa. Pyhäkoulu ja suomen kielen keskustelukerho jatkuvat Mrčelan mukaan samaan malliin kuin keväälläkin. Sen lisäksi hän on aloittamassa uutta toimintamuotoa Marian seurakunnassa. Siitä hän on luvannut kertoa lisää seuraavassa kirjeessään.
− Kiitos että olet mukana. Kiitos rukouksistasi ja tuestasi. Kaikkien myllerryksien ja haasteiden keskellä Jeesus sanoo meille kaikille: Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille. En sellaista, jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat älkääkä vaipuko epätoivoon.
Toim. Anne Lepikko
Kuvat: Saara Mrčela