Kansanlähetyksen idän kirjallisuustyö on saanut valmiiksi Leif Nummelan Raamatun punainen lanka -kirjan gagauziksi. Esittelykierrosta varten oleva ensimmäinen painos valmistui vuodenvaihteessa. Kirjaprojektia organisoinut ja sen kieliasun tarkastanut Reino kirjoittaa:
Olemme hyvin lähellä sitä hetkeä, jolloin gagauzit saavat ensimmäisen kristillisen Raamattua koskevan kirjan luettavakseen omalla äidinkielellään. Suositun Leif Nummelan kirjan Raamatun punainen lanka näytekappaleet ovat käsissämme ja ensimmäinen painos odottaa kuljetuksia Gagauzian ja Ukrainan gagauzeille. Sotatila Ukrainassa on toistaiseksi estänyt tämän.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Alun perin suomenkielinen Raamatun punainen lanka -kirja on aiemmin julkaistu venäjäksi, ja tällä hetkellä on meneillään useita käännösprojekteja muille Itä-Euroopan kielille. Näistä ensimmäisten joukossa valmistui vuodenvaihteessa 2021/22 gagauzinkielinen käännös. Kun Ukrainan sotatilan lauettua kirjat saadaan toimitetuiksi määränpäihinsä, on tarkoituksena tehdä kirjan esittelykierroksia gagauzien asuttamilla alueilla.
Unohdettu turkinsukuinen kansa
Turkinsukuisten kansojen joukossa gagauzit lienevät yksi vähiten tunnetuista. Turkkilaisten kansojen vaellus nykyisen Kiinan länsiosista länteen päin ja niiden islamilaistuminen vaeltaessaan nykyisen Iranin halki on hyvin tiedossamme. Niin myös turkkilaisten Anatolian valloitus noin 1000-luvulta alkaen, ja sekä seldžukkien että osmanien laajat aina Pohjois-Afrikkaan ja Itä-Eurooppaan ulottuneet imperiumit.
Vähemmän tiedetään joidenkin toisten turkinsukuisten kansojen muodostamista pohjoisemmista valtakunnista ja vaellusreiteistä Kaspianmeren ja Mustanmeren pohjoispuolitse kohti Eurooppaa. Nämä kansainvaellukset tapahtuivat jo vuosisatoja aikaisemmin, kuin nykyisen Turkin alueella syntyivät tuntemamme dynastiat. Näiden pohjoista reittiä pitkin vaeltaneiden kansojen jälkeläisiä kutsutaan nykyään gagauzeiksi. Heitä asuu Ukrainassa, Moldovassa, Romaniassa, Bulgariassa, entisen Jugoslavian alueella, Kreikassa ja Turkissa.
Turkkilaisten seldžukkien ja osmanien valtakuntien laajetessa kohti Eurooppaa heitä olivatkin vastassa Mustanmeren länsipuolella jo vuosisatoja asuneet toiset turkinsukuiset heimot. Näin vanhemmat turkkilaiset ryhmät ja uudet tulokkaat asuttivat näitä samoja seutuja. Ne sekoittuivat osin ja muodostivat muun muassa Dobrujana tunnetun turkkilaisalueen nykyisen Bulgarian ja Romanian alueille.
Muuttoaallot Bulgariasta Bessarabiaan
Bulgarian kansallisuusaatteen voimistuessa nämä jo noilta ajoilta tunnetut gagauzit saivat osakseen ankaraa painostusta ja syrjintää. Niinpä jo 1700-luvun loppupuolelta lähtien nämä kansat lähtivät etsimään turvaa pohjoisempaa ja saivat asuttavakseen silloisen Venäjän alueita nykyisen Moldovan eteläosissa ja Ukrainan länsiosissa. Tätä aluetta kutsuttiin Bessarabiaksi. Gagauziväestö omaksui kansalliseksi uskonnokseen venäläisen ortodoksisuuden.
Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Venäjän ja Neuvostoliiton aikoina gagauzit saivat säilyttää äidinkielensä, mutta se ei päässyt kehittymään, koska valtiollisena ja kirkollisena kielenä käytettiin venäjää. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta gagauzien omakielistä kirjallisuutta ei juurikaan syntynyt.
Gagauzia syntyy
Neuvostoliiton hajottua Moldova itsenäistyi. Gagauzien asuttamilla alueilla Etelä-Moldovassa syntyi myös itsenäistymispyrkimyksiä, mutta ne torjuttiin. Kuitenkin vuonna 1994 ongelma saatiin ratkaistuksi muodostamalla tänne Gagauzian autonominen alue Moldovan valtion sisällä.
Gagauzian alueella on nyt kolme virallista kieltä; moldova (hyvin lähellä romaniaa), joka on koko maan virallinen kieli; gagauzi, jota gagauzit käyttävät pääasiassa perhepiirissä; sekä venäjä, joka on kaikille yhteinen ja kaikkien osaama kieli. Kaikki vaativampi kommunikaatio tapahtuu edelleen venäjäksi muun muassa siksi, että gagauzien kieli on perinteisesti rajoittunut agraariyhteiskunnan termistöön. Etupäässä venäjää käytetään niin ortodoksikirkossa, joka on alueen valtakirkko, kuin pienissä protestanttisissa kirkoissakin.
Tultaessa 2000-luvulle muutamat kulttuurilaitokset ovat pyrkineet elvyttämään uudelleen gagauzin kieltä. Pääasiassa kansanperinteeseen liittyvää kirjallisuutta ja joitakin gagauzinkielisiä lehtiä on syntynyt, samoin kansallinen radio- ja televisioyhtiö, jonka ohjelmatarjonta on kuitenkin suurimmalta osaltaan venäjänkielistä.
Raamatunkäännöstyö
Myös raamatunkäännöstyöhön ryhdyttiin. Uusi testamentti käännettiin Moskovan raamatunkäännösinstituutin organisoimana, ja se on ollut saatavilla sekä latinalaisin että kyrillisin kirjaimin vuodesta 2006 alkaen. Tämän jälkeen on valmistunut Joonan ja Ruutin kirja sekä Lasten kuvaraamattu. Viimeksi valmistui 1. Mooseksen kirja vuonna 2021. Sen painatuskustannuksista vastasi Kansanlähetys. Tällä hetkellä pohditaan sitä, miten raamatunkäännöstyötä voidaan jatkaa edelleen.
Ensimmäinen gagauzinkielinen Raamattuun johdatteleva kirja
Raamatunosien ohella tähän mennessä nykyisellä gagauzin kielellä ei ole ollut vielä mitään kristillistä kirjallisuutta. Kysellessämme muutama vuosi sitten paikallisilta kristityiltä gagauzin kielelle käännettävää kristillistä kirjaa saimme vastaukseksi Leif Nummelan Raamatun punainen lanka -kirjan, jonka venäjänkielisestä versiosta siellä oli kokemuksia.
Käännöstyöhön sopivaa henkilöä lähdettiin etsimään – ja sellainen löytyi alkuvuodesta 2020. Nykyään paikallisessa kulttuuri-instituutissa työskentelevä ammattikielenkääntäjä ryhtyi toimeen ja projektiin etsittiin tarvittavat tarkastajat sekä kielen että teologian alalta. Minun ja kahden paikallisen sekä gagauzia että venäjää osaavan tarkastajan yhteistyön tuloksena saatiin valmiiksi pohjateksti kesällä 2021. Loppukesästä ja alkusyksystä tein vielä kaksi noin kahden viikon matkaa Gagauziaan kirjan tekstin viimeistelemiseksi yhdessä varsinaisen kääntäjän ja parin muun henkilön kanssa.
Reino
kirjoittaja toimii eksegeettisenä tarkastajana gagauzinkielisen Vanhan testamentin käännöstyössä
Artikkelikuvassa Raamatun punaisen lanka –kirjan tarkastaja Reino esittelee erään gagauzikylän muusikkojen tapaamisessa venäjänkielistä Raamatun punainen lanka –kirjaa. Hän kertoi sen käännöstyöstä gagauzin kielelle.
Kuvat: Idän kirjallisuustyön arkisto.