Marko Mitrosen opetus Kansanlähetyksen työntekijöiden koulutustapahtumassa Ryttylässä 2.5.2023.
Eikö ole hienoa lukea tai kuunnella historian tapahtumista, kun Jumala on käyttänyt joitakin ihmisiä poikkeuksellisella tavalla? Itse olen muun muassa Hudson Taylorista rohkaistunut monta kertaa. Sitten on vuosikymmenten takaiset herätykset, joissa Jumala toimi väkevästi. Mutta samalla monesti lannistumme, kun emme kovasta työstä huolimatta näe tänään sitä samaa. Jumala on edelleen sama – miksi näemme työssä niin vaikeita tilanteita ja harmittavan vähän hedelmää? Harva epäilee Jumalan voimaa ja mahdollisuuksia, mutta moni epäilee Jumalan voimaa ja mahdollisuuksia omassa kontekstissa.
Yksi heistä oli Gideon. Gideonin aikaan tilanne oli erittäin synkkä. Käsillä oli Tuomarien kirjan pahin tilanne siihen mennessä, sillä midianilaiset ahdistivat pahasti Israelia ja suoranaisesti terrorisoivat aluetta tuhoten ravinnon ja ryöstäen kaiken, mitä irti saivat.
Ehkä juuri siksi Gideon reagoi kuten reagoi, kun Herran enkeli tervehtii häntä: ”Herra on kanssasi, sinä urhea soturi!” (12) Jos joskus enkelin puhe voi kuulostaa huonolta huumorilta, luulen Gideonin ajatelleen näin, ja hän vastaa: ”Voi, herrani, jos Herra todella on meidän kanssamme, niin miksi kaikki nämä onnettomuudet ovat kohdanneet meitä? Missä ovat kaikki hänen ihmetyönsä, joista isämme aina puhuivat kertoessaan, kuinka Herra toi meidät pois Egyptistä? Herra on nyt hylännyt meidät ja jättänyt meidät midianilaisten armoille.” (13) Gideon ei epäillyt Jumalan voimaa eikä tekoja, joita Hän oli tehnyt kansansa parissa menneinä aikoina. Mutta Gideon epäili, että Jumala toimisi nyt ja hänen kontekstissaan. Jumala oli elävä ja voimallinen, mutta ongelma Gideonin silmissä oli se, että Jumala oli hylännyt kansansa. Parhaistakaan resursseista ei ole hyötyä, jos ne eivät ole omassa käytössä.
Gideon näki olosuhteet, mutta hänen suuri heikkoutensa muun kansan tapaan oli se, ettei hän nähnyt syitä olosuhteiden takana eikä ollut kuunnellut Jumalan puhetta, joka olisi paljastanut syyt. Kuudennen luvun alku kertoo meille tämän.
Kun muutama vuosi sitten jouduin vaihtamaan perheenlisäyksen takia autoa ja lopulta päädyin Fordin perheautoon, satuin eräissä juhlissa keskustelemaan avioparin kanssa, jolla oli samanlainen Ford. He puhelivat, miten ensimmäiset kymmenet tuhannet kilometrit olivat menneet kuin unelma, mutta sen jälkeen auto oli ollut täysi susi ja jättänyt jatkuvasti tien varteen. Vielä oma Fordini on jaksanut, mutta mieti tilannetta, jossa auto menee rikki kesken ajon ja jäät tien sivuun. Soitat korjaamoon ja pyydät lähettämään apua. Mekaanikon sijasta korjaamo lähettääkin paikalle filosofin kertomaan elämän ongelmien totuuksia.
Ahdingon ollessa suurimmillaan Israelin kansa huusi Herraa avukseen ja tapahtui jotain vastaavaa. Jumala ei lähettänyt pelastajaa, kuten aiemmin Tuomarien kirjassa – Jumala lähetti profeetan, jolla oli saarna saarnattavanaan! Miksi? Koska kansan täytyi ymmärtää, ettei heidän suurin ahdinkonsa ollut midianilaisten terrorismi vaan hengellinen ahdistus, epäjumalat. He tarvitsivat pelastusta, mutta ei ensisijaisesti siitä, mistä he ehkä itse ajattelivat. Profeetan sanoma oli äärimmäisen yksinkertainen: hän kertoi, mitä Jumala oli tehnyt ja mitä kansa oli tehnyt: Jumala oli tehnyt ihmeitä läpi historian, pelastanut kansansa, tuonut sen perille. Ja mitä kansa oli tehnyt? ”Mutta te ette kuulleet minun ääntäni.” (Tuom. 6:10, KR 1933) Gideon näki olosuhteet ja totesi: Jumala on hylännyt meidät. Jumala näki kansan ja totesi: te olette hylänneet minut.
Olen ollut koulutuksessa, jossa on käsitelty vanhojen seurakuntien uudistamista. Täällä on korostettu, että johtajan tai johtajien yksi tärkeimmistä asioista on nähdä sekä ilmeiset että pinnan alla olevat syyt vaikeille olosuhteille, ennen kuin mitään visiota uudesta voidaan alkaa viedä eteenpäin. Kuitenkin usein haluamme nähdä Herran puuttuvan vaikeisiin olosuhteisiimme, mutta emme ole valmiita näkemään syitä olosuhteiden takana. Jumala tiesi, mitä Israel tarvitsi: ei ensisijaisesti pelastusta olosuhteista, vaan ymmärrystä omista epäjumalistaan ja palvonnan ongelmista.
On helppoa todeta, että huonosti menee. On helppoa löytää tämän syytä muista. Mutta on kivuliaampaa nähdä se, että ehkä Jumala haluaakin puhua jostain tilanteen kautta. Onko Jumalan sana saanut ohjata työtä? Olemmeko kuulleet Jumalan puheen ja tehneet korjausliikkeet?
Mistä pelastaja?
Gideonin silmissä herätykset olivat historiaa. Nyt oli ahdinkoa, apatiaa, kurjuutta. Vaikka Jumala puhui profeetan kautta todellisesta ongelmasta, Gideon valittaa: Egyptissä kansalla oli Mooses, anna meille oma Mooses!
Se, mitä Gideon ei näe, on se, että Jumala on jo valinnut uuden pelastajan. Hän ei ole Mooses, hän on Gideon. Hänelle Herra sanoo: ”Mene ja pelasta Israel midianilaisten käsistä. Minä lähetän sinut!” (14) Kun Gideon pyytää Moosesta, Jumala vastaa: sinä olet tämän sukupolven Mooses! Jumala on äärimmäisen armollinen: kansa ei tunnu kuuntelevan profeettaa, parannusta ei tehdä, mutta silti hän armahtaa ja varustaa pelastajan!
Gideon ei koe olevansa urhea soturi, hänhän on pelokas israelilainen piilossa. Hän ei ole korkeasti koulutettu, kuten Mooses, vaan Manassen heimon vähäisimmästä suvusta ja nuorin perheestään. Miten hän voisi toimia pelastajana? Muistatte, miten enkeli kohtasi Gideonin: ”Herra on kanssasi”. Gideonin vastusteluun hänellä on sama, yksinkertainen sanoma: ”Minä olen sinun kanssasi…” (16)
Muistamme, miten Mooses oli myös pelokas ja haluton Jumalan kutsun edessä: ”Mikä minä olen menemään faraon luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä?” (2. Moos. 3:11) ja miten Jumala varustaa hänet: ”Minä olen sinun kanssasi…” (2. Moos. 3:12). Mooseksen seuraaja Joosua saa saman sanan Jumalalta: ”Minä olen sinun kanssasi, niin kuin olin Mooseksen kanssa.” Paavalille Jumala ilmestyy Korintissa ja rohkaisee: ”Minä olen sinun kanssasi. Kukaan ei käy sinun kimppuusi eikä tee sinulle pahaa.” (Ap. t. 18:10) Ja ehkä kaikkein tutuin kohta, josta saamme omistaa tämän Jumalan lupauksen, Matt. 28:20: ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”
Dale Ralph Davis on todennut, että periaatteessa Jumalalla ei ole mitään muuta tai enemmän tarjottavana meille kuin tämä. Ehkä me haluamme usein tietää ”milloin”, ”miten”, ”miksi” tai ”missä”, mutta Jumalan vastaus sisältää keskeisesti vain yhden asian: ”Kuka”. Ja vastaus on: ”Minä olen sinun kanssasi.” Se riittää. Se vie läpi monen haasteen, vaikkei se vastaakaan kaikkiin kysymyksiimme. Riittääkö tämä meille? Jos todella Jumalan Pyhä Henki saa avata Jumalan läsnäoloa elämämme jokaisessa tilanteessa, eikö tämä ole valtava rohkaisu? Eikö se tuo ihan uudenlaista luottamusta? Jos näkisit Jumalan olevan vierelläsi koko ajan, pelosta ei olisi tietoakaan. Et epäilisi hetkeäkään, ettei muutos ole mahdollinen. Harmittavan usein tämä ei vain riitä meille, koska me emme näe Jumalan olevan siinä, vaan vastaamme kuten Gideon: ”Jos Herra todella on kanssamme, niin miksi…” Ja sitten kehittelemme kaikenlaisia syitä.
Rohkaisua pelkoon
Nykyään jos saa viestin pankista, täytyy olla erityisen varovainen, koska jatkuvasti tulee ilmoituksia uusista huijausviesteistä. Pitää varmistua, että lähettäjä on luotettava. Gideon ei epäile Jumalan luotettavuutta, mutta hän haluaa varmistua, että kutsuja on Jumala. Hän antaa uhrin, ja Herran enkelin kosketuksesta tuli syö uhrin. Tämä vakuuttaa Gideonin siitä, että itse Herra on kohdannut hänet.
Vaikka Gideon tietää, kenen kanssa hän on puhunut, pelko leimaa silti hänen kutsuaan. Herra käskee häntä tuhoamaan epäjumalat kylästä ja hän tekee sen yöllä, koska häntä pelottaa. Ei se mitään, Jumala pyysi uskollisuutta – ei sankaruutta.
Kun sotaväki on koottu, Gideon pyytää Jumalalta: ”Osoita minulle, että todella teet minusta Israelin pelastajan, kuten olet luvannut.” Jumala tekee Gideonin pyynnön mukaan: hän rohkaisee kahdella villa-testillä. Gideon on epävarma, ei epäuskoinen. Hän ei pyydä Jumalaa johdattamaan itseään villojen kautta, vaan hän haluaa olla entistä varmempi Herran sanasta.
Gideonin kertomus ei puhu siitä, miten tehdä iso päätös ja saada kivoja merkkejä Jumalalta, vaan miten nähdä totuus enemmän Jumalasta – miten rohkaistua Hänestä. Pyyntö oli uskon vahvistumiseksi ja tätä mekin voimme pyytää: että Pyhä Henki kirkastaisi Jeesusta, jonka kautta Jumala on puhunut meille.
Ja jotta epäsankarimaisin sankaritarina saisi huipennuksen, Jumala tarjoaa Gideonille vielä yhtä varmistusta saatesanoilla ”mutta jos sinua pelottaa…” Ja kyllähän Gideonia edelleen pelotti. Jumala siis vielä kerran rohkaisee Gideonia lähettämällä hänet oikea-aikaisesti ylivoimaisen vihollisen leiriin, jossa midianilainen oli nähnyt unta siitä, miten Jumala antaa midianilaiset Gideonin käsiin. Vaikka kotisohvalla ehkä kritisoimme Gideonia ja mietimme, mikä tässä nyt on näin vaikeaa, niin kertomus on myös lohdullinen. Jos meidän 3-vuotias lapsi pelkää ylittää yksin ruuhkaista autotietä, en ensimmäisenä hauku häntä pelkuriksi, eikä Jumalakaan tee niin, vaikka tarvitsemme uudestaan ja uudestaan rohkaisua. Häntä ei harmita eikä väsytä rohkaista meitä kutsussamme.
Gideon palvoo Jumalaa tämän kokiessaan ja rohkaisee muut taisteluun. Siinä taistelussa Jumala oli rajoittanut israelilaisten joukot 300 mieheen, eikä yksikään heistä lopulta taistellut. Se oli Jumalan taistelu. Gideonin täytyi vain ottaa uskon askel ja luottaa siihen, että ”minä olen sinun kanssasi”. Ihminen ei ole sankari, Jumala on. Hänelle kuuluu kunnia.
Koko Gideonin tarinaa värittää siis pelko. Hän näyttää monessa kohdassa antisankarilta, todella heikolta. Hän tarvitsee jatkuvasti vahvistusta siihen, että Herra todella on hänen kanssaan ja on antanut hänelle tämän kutsun.
Mutta huomaa, ettei Jumala kertaakaan pilkkaa tai syyllistä Gideonia siitä. Jumala ei etsinyt itsevarmaa ja määrätietoista johtajaa vaan halusi, että hänen voimansa tulisi täydelliseksi heikkoudessa. Tämän me olemme nähneet niin monesti Raamatussa ja arkielämässä, mutta silti usein ajattelemme, että todellinen Kristuksen palvelija on peloton ja itsevarma. Ei ole. Jumala ei etsi inhimillisiä sankareita; hän etsii palvelijoita, jotka hän varustaa voimallaan tuomaan kunniaa hänelle. Heprealaiskirje kuvaa uskon sankareita: ”He olivat heikkoja, mutta he voimistuivat, heistä tuli väkeviä sotureita, he työnsivät takaisin vihollisen joukot.” (Hepr. 11:34) Jumala ei toimi heikkoudestamme huolimatta, hän toimii heikkoutemme tähden. Jumalan pelastava voima tulee todelliseksi vasta, kun myönnämme oman voimattomuutemme.
Jos pelkäämme, ettei elävä Jumala toimi…
a) Etsitkö Herraa ongelmiin vai ulospääsyä ongelmista? – Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa…
b) Luota, että Herra on kanssasi – Raamatun yksinkertainen mutta vahva lupaus
c) Pyydä rohkaisua – Jumala ei väsy rohkaisemaan. Älä koettele, vaan pyydä.
d) Älä etsi kunniaa – Jumala vaikuttaa kaiken. Jumala toimii heikkoudessamme, mutta se on hänen ansiotaan sataprosenttisesti.
Marko Mitronen
apulaispiirijohtaja, pastori
Keski-Pohjanmaan Ev.lut. Kansanlähetys
Voit lahjoittaa Marko Mitrosen työn tukemiseksi MobilePaylla, numero on 39956.
Lisätietoja lahjoittamisesta piirin työlle löydät täältä.
