Perjantaina 13. syyskuuta vietetään vuosittaista kansainvälistä testamentti-lahjoittamisen päivää. VaLa:n (Vastuunalainen lahjoittaminen ry) järjestämä Hyvä testamentti -kampanja muistuttaa, että testamenttilahjoitukset ovat tärkeä osa yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan rahoitusta.
Suomessa toistaiseksi vain pieni osa ihmisistä on kirjannut viimeisen tahtonsa. Valtio vastaanottaa vuosittain noin 30 miljoonan euron arvosta perintöjä.
Suomessa testamenttilahjoitusten osuus on noin viisi prosenttia kolmannen sektorin varainhankinnasta. Vastaavasti maailmalla järjestöt rahoittavat testamenteilla toiminnastaan jopa 20–30 prosenttia. Suomalaisista yli 70 prosenttia osallistuu jollain tavalla hyväntekeväisyyteen, mutta vain noin yksi prosentti kokee testamentin tekemisen järjestön hyväksi mieluisaksi tavaksi tukea yleishyödyllistä toimintaa (Taloustutkimus 2016).
Kansanlähetys on osallistunut jo neljän vuoden ajan Hyvä testamentti -kampanjaan yhdessä yli kahdenkymmenen järjestön kanssa. Kampanja pyrkii tuomaan esille, että testamentit ovat tärkeitä koko Suomen näkökulmasta, ja kertomaan erityisesti niiden vaikutuksesta kansalaisyhteiskuntaan.
Haastatteluhetkellä Kansanlähetyksen asiantuntijana, nykyisin Espoon kristillisen koulun talouspäällikkönä toimiva Mikael Halleen tietää, että monilla testamentin kirjoittajilla on omaa perhettä.
– Hyvin tyypillinen tilanne toistuu monessa taloudessa: on tehty jo aikoja sitten keskinäinen testamentti, joka takaa puolison elämän toisen puolison kuoleman jälkeen. Tai sitten eletään laatimatta testamenttia ja koetaan, että lapsetkin tarvitsevat apua, ja annetaan siksi perinnön tulla ilman testamenttia perintökaaren mukaisesti heille. Vaikka lesken oikeus kuolinpesään on vahva, niin se kannattaa kuitenkin varmistaa ammattilaisen kanssa laaditulla keskinäisellä testamentilla, Halleen toteaa.
Jumalan valtakunnan hyväksi tehty testamentti jakautuu joissakin tapauksissa useille eri kristillisille toimijoille.
– Ajatus siitä, että testamentin saannon voi jakaa moneen osaan, on saanut monet jakamaan jäljelle jäävän omaisuuden. Tällä tavalla on tuettu niitä eri järjestöjä, jotka ovat olleet sydäntä lähellä.
Mikael Halleen muistuttaa, että testamentin laatijana on hyvä olla juristi, mielellään sellainen, joka on erikoistunut perintöoikeuteen ja tekee ammatikseen perunkirjoituksia ja perinnönjakoja. Kansanlähetyksellä on kaksi sopimusjuristia, jotka laativat testamentin kiinteään hintaan. Juristia on hyvä käyttää etenkin sellaisessa tilanteessa, jossa perinnönsaajia on useita.
– Järjestömme testamenttioppaan mallitestamentit ovat lainvoimaisia, jos vain muotoseikat täyttyvät. Tärkein muotoseikoista on se, että laatijan allekirjoittaessa testamentin pitää olla samaan aikaan läsnä kaksi todistajaa, jotka katsovat, kun hän allekirjoittaa, ja allekirjoittavat itse samalla. Todistajat eivät saa olla testamentin saajia tai saajaorganisaation työntekijöitä.
Kansanlähetys on laaja suomalainen herätysliike, jolla on paikalliset edustajat ympäri maata. Järjestön piiriorganisaatiossa on 17 paikallisyhdistystä. Näillä yhdistyksillä on oma kirjanpito ja muu hallinto. Kansanlähetyspiirit voivat ottaa vastaan testamentteja. Varat käytetään evankeliumin viemiseen eteenpäin sekä paikallistasolla että Kansanlähetyksen lähettien tekemän työn kautta 15 eri maassa Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Oseaniassa.
– Ole yhteydessä Kansanlähetyksen keskustoimistoon tai piirinjohtajiin näissä asioissa. Autamme mielellämme luottamuksellisesti ja ohjaamme tarvittaessa asian eteenpäin juristeille.
Lisätietoja: hallintojohtaja Samuli Virtanen, puh. 044 447 7829
samuli.virtanen@sekl.fi
Säilytä testamentti oikein ja päivitä se säännöllisesti:
1. Testamenttia on hyvä säilyttää laadinnan jälkeen sellaisessa paikassa, mistä se varmuudella löytyy kuoleman jälkeen. Testamentti tulee löytyä aina alkuperäisenä, eli kopiot eivät ole päteviä. Testamenttia ei tarvitse rekisteröidä samalla tavalla kuin esimerkiksi avioehtosopimusta, eikä sellaisesta edellytyksestä ole laissakaan säädetty. Turvallisen ja varman säilytyspaikan löytäminen jää siis aina testamentin tekijän vastuulle. Turvallisin paikka testamentin säilyttämiseen lienee pankin tallelokero tai pankin tarjoama asiakirjasäilytys, josta testamentti varmuudella löytyy testamentintekijän kuoleman jälkeen. Pankki saa nimittäin automaattisesti tiedon henkilön kuolemasta Väestörekisterikeskuksesta, ja pankki lähettää ilmoituksen heillä olevasta asiakkuudesta vainajan viimeiseen osoitteeseen. Näin perilliset saavat tiedon asiakkuudesta ja osaavat sitten selvittää, mitä asiakkuuteen sisältyy. Perunkirjoitusta varten pankki laatii asiakkuusilmoituksen, josta ilmenee myös mahdollisen tallelokeron olemassaolo.
2. Testamentti on syytä tehdä hyvissä ajoin. Parempi ajoissa kuin liian myöhään. Testamentin voi tehdä jokainen täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen. Yli 18-vuotias voi määrätä testamentillaan jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempanakin, eli 15-vuotias voi jo määrätä siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. Testamenttia voidaan päivittää aina elämäntilanteen ja omien arvojen mukaan. Jos testamentti on tehty vaikka 30-vuotiaana ja nyt olet 60-vuotias, on elämäntilanteissa ja arvoissa varmasti tapahtunut niin paljon muutoksia, että testamentti vaatii päivitystä. Hyvänä ohjenuorana pidetäänkin, että elämäsi tärkeitä asiakirjoja on syytä tarkastella vähintään viiden vuoden välein.
Piia Jeremejeff
Varainhoidon lakimies, varatuomari
https://www.hyvatestamentti.fi/yhteystiedot/lakiasiantuntija-vastaa
