Kansanlähetysopisto järjestää vuosittain opintomatkoja johonkin Raamatun historian maahan, esimerkiksi Israeliin, Turkkiin, Kyprokselle tai Kreikkaan. Ensi vuonna 5.–12. toukokuuta 2023 opisto järjestää opintomatkan Kyprokselle. Matka suuntautuu jaetun saaren eteläiselle puolelle. Ohjelmassa on mielenkiintoisia luonto- ja kulttuurikohteita, kirkko- ja lähetyshistoriaa. Matkalaiset pääsevät tutustumaan myös medialähetystyöhön ja tapaamaan tämän päivän lähetystyöntekijöitä. Näistä Kansanlähetysopiston edellisten Kyproksen opintomatkojen kuvista ja teksteistä saat pienen välähdyksen alkukirkon yhteyksistä Kyprokseen sekä pääset kurkistamaan tämän saaren maisemiin ja historiaan.
Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.
Ensimmäisellä lähetysmatkallaan noin 45–46 jKr. apostoli Paavali ja Barnabas rantautuivat Kyprokselle Salamiin satamakaupunkiin. Julistusta kuulivat monet kaupunkilaiset – niin juutalaiset kuin pakanatkin. Jotkut juutalaiset nostivat väkijoukon apostoleja vastaan, jotka sen vuoksi nopeasti jatkoivat matkaa kohti Kitionia, nykyistä Lárnakan kaupunkia. Perimätiedon mukaan Paavali ja Barnabas asettivat Jerusalemista vainoja paenneen Lasaruksen Kitionin kaupungin piispaksi. Sinne sai Lasarus myös toisen hautansa, jonka päällä on tänä päivänä Lárnakan kaupungin Pyhän Lasaruksen kirkko.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Paavalin ja Barnabaan matka jatkui saaren etelärannikkoa myöten länteen Páfoksen satamakaupunkiin, jossa ihmeteon jälkeen roomalainen käskynhaltija kääntyi kristityksi. Uuden seurakunnan synnyttyä apostolit jatkoivat matkaansa laivalla Pergeen, nykyisen Turkin rannikon Antalyan tienoille. Páfoksessa on nähtävillä suuren 300-luvulla rakennetun Krysopolitissan basilikan rauniot lattiamosaiikkeineen. Samalle paikalle 1500-luvulla rakennetussa pienemmässä Agia Kyriakia -kirkossa kokoontuu viikoittain useampi seurakunta pitämään jumalanpalveluksiaan.
Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.
Edelleen perimätiedon mukaan apostoli Andreas haaksirikkoutui Karpasian niemimaan kärkeen. Sen muistoksi sieltä löytyy saaren yksi pyhiinvaelluskohde – apostoli Andreaan luostari ja lähde, joka pulppuaa suoraan rantakalliosta.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Monet valloittajat ovat menneinä vuosisatoina jättäneet merkkinsä saaren arkkitehtuuriin, kieleen ja kulttuuriin. 1900-luvulla brittien hallinta-aikana eri väestöryhmien väliset ristiriidat pahenivat: osa kreikkaa puhuvista odotti liitosta Kreikkaan. Osmanien hallinta-ajalta peräisin oleva saaren turkinkielinen vähemmistö puolestaan vastusti tätä suuntaa. Vuonna 1960 perustettiin Kyproksen tasavalta, mutta itsenäistymistä seurasikin yhä enemmän aseellisia yhteenottoja. Tilannetta pyrittiin rauhoittamaan lähettämällä paikalle YK:n rauhanturvajoukkoja, myös suomalaisia. Kreikan sotilasjuntan tukema kansalliskaartin vallankaappaus 1974 johti Turkin armeijan saapumiseen saaren pohjoisosaan turvaamaan turkinkielistä vähemmistöä.
Turkin armeija on edelleen läsnä Pohjois-Kyproksella, ja Turkki on ainoana valtiona tunnustanut Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan. Miehitystä seurasivat väestönsiirrot: 200 000 kreikankielistä muutti eteläiselle puolelle ja lähes 100 000 turkinkielistä pohjoiselle puolelle, Britanniaan ja aina Australiaan saakka. Väestönsiirtojen seurauksena moni perhe menetti maaomaisuutensa ja paljon on vieläkin selvitettävää. Pohjoisessa tyhjille maatiloille muutti monia maanviljelijöitä manner-Turkista. Pohjoisen kirkot jäivät tyhjiksi ja joutuivat varkauksien ja ilkivallan kohteeksi. Kuitenkin pieni osa on edelleen käytössä ja osa on restauroitu museokäyttöön. Vanhimmat mosaiikkilattioilla koristellut arkeologiset kohteet ovat 300-luvulta.
Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.
Kyproksen ortodoksinen kirkko on kuitenkin halki vuosisatojen säilyttänyt omaleimaisuutensa ja merkityksensä saaren kristittyjen elämässä. Ortodoksisen kirkon autokefaalinen asema (oikeus omaan arkkipiispaan) saatiin jo vuonna 431. Perusteena oli apostoli Barnabaan haudan ja pyhäinjäännösten löytyminen Salamiin lähellä.
Saaren molemmilla puolilla on mielenkiintoisia arkeologisia kaivauksia, joista löytyy vanhoja basilika-kirkkoja. Historiallisesti merkittävistä kaupunkikohteista esimerkkeinä ovat pohjoisessa Kyrenia, Famagusta ja Güzelyurt (Morfu) sekä etelässä Lárnaka, Limassol ja Páfos. Rajalle jää saaren suurin ja edelleen jaettu kaupunki Nikosia, jossa asukkaiden ja turistienkin päivittäinen rajanylitys sujuu kuitenkin rutiininomaisesti muutaman portin kautta.
Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.
Kulttuurihistoriallisten kohteiden lisäksi kannattaa Kyproksella tutustua kävellen luonnonkauniisiin rantoihin saaren kaikilla reunoilla sekä vuoriin, Kyrenian rannikkovuoristoon pohjoisessa ja Tróodos-vuoriin saaren keskiosassa). Lintu- ja kasviharrastajat löytävät mielenkiintoisia kohteita. Rannikot tarjoavat pinta- ja syväsukeltajille upeita näköaloja merenalaiseen maailmaan. Kilpikonnia pesii useilla rannoilla.
Kypros on yksi Euroopan aurinkoisimmista saarista: aurinkopäiviä on vuodessa keskimäärin 340. Huhti-syyskuussa aurinkoisia tunteja on keskimäärin 11 päivässä, mutta iltaisin on viileää. Toukokuun keskilämpötila Kyproksella on viime vuosina ollut 22 astetta. Öisin lämpötila on tyypillisesti laskenut 17 asteen tienoille, ja päivisin se on kohonnut 26 asteen tuntumaan. Lähteet: Tui ja Pieni Matkaopas.
Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.
Ensi toukokuun opintomatkalla tutustutaan Akámasin niemimaalla metsäisiin reitteihin ja virkistäydytään suojaisissa merenpoukamissa.
Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.
Tänä päivänä Kyproksen yhdistää lähetystyöhön muun muassa kristillinen satelliittitelevisiokanava SAT-7, joka lähettää arabian-, persian- ja turkinkielistä ohjelmaa laajalle alueelle Pohjois-Afrikasta aina kauas Keski-Aasiaan saakka. Internetiä hyödynnetään yhä enemmän, ja kuulijat voivat olla vuorovaikutuksessa heidän omaa kieltänsä puhuvien yhteyshenkilöiden kanssa. Hyvä tapa tutustua tuotantoon on seurata suoran lähetyksen tekemistä ja keskustella niin tuotantotiimin kuin toimistotyöntekijöiden kanssa. Suomalaisia lähetystyöntekijöitä toimii tällä hetkellä SAT-7:llä monenlaisissa tehtävissä.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Kyproksen opintomatkalla asiantuntevat paikalliset oppaat kertovat kohteista. Matkanjohtajat tulkkaavat ja järjestävät hengellistä yhteyttä luovaa ohjelmaa päivittäin – bussissa, kirkossa tai iltahetkissä hotellilla.
Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.
Ensi toukokuun 5.–12.5. opintomatka suuntautuu Kyproksen eteläiselle puolelle ja käyntikohteina ovat muun muassa
Larnaka ja Lasaruksen kirkko
Limassolin SAT-7 Parsin studio
Akámasin niemimaa läheisine luonto- ja kulttuurikohteineen
Lefkaran käsityöläiskylät
Pafoksen arkeologiset ja kristillisen historian kohteet
Nikosian SAT-7:n toimisto sekä keskeisiä historia- ja kulttuurikohteita
Lisäksi tapaamme lähetystyöntekijöitä, jotka ovat mukana SAT-7, TWR ja Toivoa naisille -työssä.
Matkan järjestää Kansanlähetysopisto. Matkaa toteuttamassa myös Kuusankosken seurakunta ja Medialähetys Sanansaattajat.
Matkan hinta 1 100 € sisältää lennot, bussimatkat ja opastetut kävelyretket, neljän tähden hotelliyöpymiset kahden hengen huoneessa, aamupalat ja ohjelmaan merkityt yhteiset lounaat ja päivälliset. Yhden hengen huoneen lisämaksu 175 €.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset joulukuun 2022 loppuun mennessä: timo.tuikka(at)sekl.fi, 044 5651391.
Lue lisää täältä.
