Kypros – lähetyksen aalloilla

26.10.2022

MainosKansanlähetysopisto järjestää vuosittain opintomatkoja johonkin Raamatun historian maahan, esimerkiksi Israeliin, Turkkiin, Kyprokselle tai Kreikkaan. Ensi vuonna 5.–12. toukokuuta 2023 opisto järjestää opintomatkan Kyprokselle. Matka suuntautuu jaetun saaren eteläiselle puolelle. Ohjelmassa on mielenkiintoisia luonto- ja kulttuurikohteita, kirkko- ja lähetyshistoriaa. Matkalaiset pääsevät tutustumaan myös medialähetystyöhön ja tapaamaan tämän päivän lähetystyöntekijöitä. Näistä Kansanlähetysopiston edellisten Kyproksen opintomatkojen kuvista ja teksteistä saat pienen välähdyksen alkukirkon yhteyksistä Kyprokseen sekä pääset kurkistamaan tämän saaren maisemiin ja historiaan.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Ruohottunut tie, jota myöten Paavalin arvellaan kulkeneen matkallaan Kyproksella.
Ruohottunut tie, jota myöten Paavalin kerrotaan kulkeneen matkallaan Kyproksella. Kuva: Anne Lepikko

Ensimmäisellä lähetysmatkallaan noin 45–46 jKr. apostoli Paavali ja Barnabas rantautuivat Kyprokselle Salamiin satamakaupunkiin. Julistusta kuulivat monet kaupunkilaiset – niin juutalaiset kuin pakanatkin. Jotkut juutalaiset nostivat väkijoukon apostoleja vastaan, jotka sen vuoksi nopeasti jatkoivat matkaa kohti Kitionia, nykyistä Lárnakan kaupunkia. Perimätiedon mukaan Paavali ja Barnabas asettivat Jerusalemista vainoja paenneen Lasaruksen Kitionin kaupungin piispaksi. Sinne sai Lasarus myös toisen hautansa, jonka päällä on tänä päivänä Lárnakan kaupungin Pyhän Lasaruksen kirkko.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Kreikkalaiskatolinen Pyhän Lasaruksen kirkko Larnakan kaupungissa.
Pyhän Lasaruksen kirkko on perimätiedon mukaan omistettu Martan ja Marian veljelle, Betanian Lasarukselle, jonka Jeesus herätti kuolleista. Kirkon yhteydessä on myös Lasaruksen hautapaikka. Ortodoksinen kirkko sijaitsee Lárnakan kaupungissa. Kuva: Timo Tuikka

Paavalin ja Barnabaan matka jatkui saaren etelärannikkoa myöten länteen Páfoksen satamakaupunkiin, jossa ihmeteon jälkeen roomalainen käskynhaltija kääntyi kristityksi. Uuden seurakunnan synnyttyä apostolit jatkoivat matkaansa laivalla Pergeen, nykyisen Turkin rannikon Antalyan tienoille. Páfoksessa on nähtävillä suuren 300-luvulla rakennetun Krysopolitissan basilikan rauniot lattiamosaiikkeineen. Samalle paikalle 1500-luvulla rakennetussa pienemmässä Agia Kyriakia -kirkossa kokoontuu viikoittain useampi seurakunta pitämään jumalanpalveluksiaan.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Pylväs, johon perimätiedon mukaan apostoli Paavali sidottiin ruoskittavaksi. Kuva: Anne Lepikko
Krysopolitissan rauniot ja Agia Kyriakia -kirkko Páfoksen kaupungissa. Etualalla on pylväs, johon perimätiedon mukaan apostoli Paavali sidottiin ruoskittavaksi. Kuva: Anne Lepikko
Punaisia kukkia ja ikoni.
Matkalaiset saivat Kansanlähetysopiston vuoden 2014 matkalla nauttia saaren kukkaloistosta sekä ulkona että sisällä. Agia Kyriakia -kirkossa oli kilpailu, jossa sai äänestää mielestään parasta kukka-asetelmaa. Kuva: Anne Lepikko
Talo, jonka pihassa kukkivat bougainvilleat ja ruusut. Kuva: Anne Lepikko
Bougainvilleat, ruusut, liljat ja lukemattomat muut kukat ja pensaat hämmästyttivät matkalaisia rehevyydellään. Kuva: Anne Lepikko

Edelleen perimätiedon mukaan apostoli Andreas haaksirikkoutui Karpasian niemimaan kärkeen. Sen muistoksi sieltä löytyy saaren yksi pyhiinvaelluskohde – apostoli Andreaan luostari ja lähde, joka pulppuaa suoraan rantakalliosta.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Apostoli Andreaan luostarin ikonostaasi Pohjois-Kyproksella.
Apostoli Andreaan luostarin ikonostaasi. Luostari sijaitsee Pohjois-Kyproksella Karpasian niemimaan kärjessä. Paikalla on ollut luostari oletettavasti bysanttilaiselta ajalta lähtien. Nykyiset luostarirakennukset ovat peräisin 1700- ja 1800-luvuilta. Kuva: Timo Tuikka

Monet valloittajat ovat menneinä vuosisatoina jättäneet merkkinsä saaren arkkitehtuuriin, kieleen ja kulttuuriin. 1900-luvulla brittien hallinta-aikana eri väestöryhmien väliset ristiriidat pahenivat: osa kreikkaa puhuvista odotti liitosta Kreikkaan. Osmanien hallinta-ajalta peräisin oleva saaren turkinkielinen vähemmistö puolestaan vastusti tätä suuntaa. Vuonna 1960 perustettiin Kyproksen tasavalta, mutta itsenäistymistä seurasikin yhä enemmän aseellisia yhteenottoja. Tilannetta pyrittiin rauhoittamaan lähettämällä paikalle YK:n rauhanturvajoukkoja, myös suomalaisia. Kreikan sotilasjuntan tukema kansalliskaartin vallankaappaus 1974 johti Turkin armeijan saapumiseen saaren pohjoisosaan turvaamaan turkinkielistä vähemmistöä.

Turkin armeija on edelleen läsnä Pohjois-Kyproksella, ja Turkki on ainoana valtiona tunnustanut Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan. Miehitystä seurasivat väestönsiirrot: 200 000 kreikankielistä muutti eteläiselle puolelle ja lähes 100 000 turkinkielistä pohjoiselle puolelle, Britanniaan ja aina Australiaan saakka. Väestönsiirtojen seurauksena moni perhe menetti maaomaisuutensa ja paljon on vieläkin selvitettävää. Pohjoisessa tyhjille maatiloille muutti monia maanviljelijöitä manner-Turkista. Pohjoisen kirkot jäivät tyhjiksi ja joutuivat varkauksien ja ilkivallan kohteeksi. Kuitenkin pieni osa on edelleen käytössä ja osa on restauroitu museokäyttöön. Vanhimmat mosaiikkilattioilla koristellut arkeologiset kohteet ovat 300-luvulta.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Agios Mamas -luostari palvelee ikonimuseona Güzelyurtissa.
Agios Mamas -luostari palvelee ikonimuseona Güzelyurtissa. Kuva: Timo Tuikka
Agia Triada – arkeologinen kirkkokohde Karpasin niemimaalla.
Agia Triada – arkeologinen kirkkokohde Karpasian niemimaalla. Kuva: Timo Tuikka

Kyproksen ortodoksinen kirkko on kuitenkin halki vuosisatojen säilyttänyt omaleimaisuutensa ja merkityksensä saaren kristittyjen elämässä. Ortodoksisen kirkon autokefaalinen asema (oikeus omaan arkkipiispaan) saatiin jo vuonna 431. Perusteena oli apostoli Barnabaan haudan ja pyhäinjäännösten löytyminen Salamiin lähellä.

Saaren molemmilla puolilla on mielenkiintoisia arkeologisia kaivauksia, joista löytyy vanhoja basilika-kirkkoja. Historiallisesti merkittävistä kaupunkikohteista esimerkkeinä ovat pohjoisessa Kyrenia, Famagusta ja Güzelyurt (Morfu) sekä etelässä Lárnaka, Limassol ja Páfos. Rajalle jää saaren suurin ja edelleen jaettu kaupunki Nikosia, jossa asukkaiden ja turistienkin päivittäinen rajanylitys sujuu kuitenkin rutiininomaisesti muutaman portin kautta.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Kyrenian vanhakaupunki ja satama. Kuva Rauno Maanpää
Kyrenian vanhakaupunki ja satama. Kuva: Rauno Maanpää
Matkalaiset ruokailemassa vanhassakaupungissa.
Kyreniassa on myös viihtyisiä ruokailupaikkoja, joissa voi pysähtyä nauttimaan paikallisista herkuista Välimeren tuulen leyhytellessä leppeästi hiuksia. Kuva: Anne Lepikko
Naiset kävelevät rannalla.
Kypros on yksi Euroopan aurinkoisimmista saarista: aurinkopäiviä on vuodessa keskimäärin 340. Huhti–syyskuussa aurinkoisia tunteja on keskimäärin 11 päivässä, mutta iltaisin on viileää. Kuva: Anne Lepikko

 

Villiaasit kerjäävät kuskilta herkkuja.
Villiaasitkin pyrkivät bussiretkelle mukaan, mutta maksusta syntyi erimielisyyttä. Kuva: Rauno Maanpää

Kulttuurihistoriallisten kohteiden lisäksi kannattaa Kyproksella tutustua kävellen luonnonkauniisiin rantoihin saaren kaikilla reunoilla sekä vuoriin, Kyrenian rannikkovuoristoon pohjoisessa ja Tróodos-vuoriin saaren keskiosassa). Lintu- ja kasviharrastajat löytävät mielenkiintoisia kohteita. Rannikot tarjoavat pinta- ja syväsukeltajille upeita näköaloja merenalaiseen maailmaan. Kilpikonnia pesii useilla rannoilla.

Kypros on yksi Euroopan aurinkoisimmista saarista: aurinkopäiviä on vuodessa keskimäärin 340. Huhti-syyskuussa aurinkoisia tunteja on keskimäärin 11 päivässä, mutta iltaisin on viileää. Toukokuun keskilämpötila Kyproksella on viime vuosina ollut 22 astetta. Öisin lämpötila on tyypillisesti laskenut 17 asteen tienoille, ja päivisin se on kohonnut 26 asteen tuntumaan. Lähteet: Tui ja Pieni Matkaopas.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Kultainen ranta Karpasin niemimaalla.
Kultainen ranta Karpasian niemimaalla. Kuva: Timo Tuikka
Kyrenianvuoret on vuorijono Kyproksen saaren pohjoisosassa.
Kyrenianvuoret ovat noin 160 kilometriä pitkä vuorijono Kyproksen saaren pohjoisosassa. Kuva: Timo Tuikka
Tapani Kaitainen etsimässä sopivaa kuvauspaikkaa Kansanlähetysopiston retkellä vuonna 2014. Kuva Anne Lepikko
Pastori Tapani Kaitainen etsi sopivaa kuvauspaikkaa Kyrenianvuorilla Kansanlähetysopiston matkalla vuonna 2014. Kuva: Anne Lepikko

 

Näkymä Tróodos-vuorille
Kyproksen länsiosassa levittäytyvä Tróodos on Kyproksen suurin vuoristo. Kuvassa etualalla keltaisena kukkiva akaasiapensas. Kuva: Anne Lepikko

Ensi toukokuun opintomatkalla tutustutaan Akámasin niemimaalla metsäisiin reitteihin ja virkistäydytään suojaisissa merenpoukamissa.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Kävelyreitti Akamasin niemimaalla.
Ensi toukokuun 5.-12.pv matkalla hotellimajoitus on luonnonkauniilla Akámasin niemimaalla. Retkeilyyn sää on tuohon aikaan vielä ihanteellinen: päivän korkein lämpötila keskimäärin 25 astetta (yöt 14 astetta) ja merivesikin jo sopivasti 20 asteista. Alue on ainutlaatuista niin geologisesti kuin kasviston ja eläimistönkin suhteen. Kuvituskuva.

 

Kuva Akamasin niemimaan merenrantapoukamalta.
Akámasin niemimaan merenrantapoukamat tunnetaan myös Fontana Amorosan nimellä. Kuvituskuva
Matkalaiset poukamassa, joka tunnetaan kreikkalaisen mytologian mukaan Afroditen syntymäpaikka. Kuva: Mika Tuovinen
Kevään 2023 matkareitin sivuun osuu myös turistien suosima pysähdyskohde Petra tou Romiou – taruston mukaan Afroditen syntymäpaikka. Kuva Mika Tuovinen 2014.

 

Tänä päivänä Kyproksen yhdistää lähetystyöhön muun muassa kristillinen satelliittitelevisiokanava SAT-7, joka lähettää arabian-, persian- ja turkinkielistä ohjelmaa laajalle alueelle Pohjois-Afrikasta aina kauas Keski-Aasiaan saakka. Internetiä hyödynnetään yhä enemmän, ja kuulijat voivat olla vuorovaikutuksessa heidän omaa kieltänsä puhuvien yhteyshenkilöiden kanssa. Hyvä tapa tutustua tuotantoon on seurata suoran lähetyksen tekemistä ja keskustella niin tuotantotiimin kuin toimistotyöntekijöiden kanssa. Suomalaisia lähetystyöntekijöitä toimii tällä hetkellä SAT-7:llä monenlaisissa tehtävissä.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Sisäkuva SAT-7:n studiolta.
Suora lähetys persiankielisestä lastenohjelmasta SAT-7:n studiolla Kyproksella. Kuva: Timo Tuikka

Kyproksen opintomatkalla asiantuntevat paikalliset oppaat kertovat kohteista. Matkanjohtajat tulkkaavat ja järjestävät hengellistä yhteyttä luovaa ohjelmaa päivittäin – bussissa, kirkossa tai iltahetkissä hotellilla.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Kansainvälisen seurakunnan jumalanpalveluksessa.
Nikosian kansainvälisen seurakunnan (Nicosia International Church) jumalanpalvelus oli virkistävä levähdyspaikka. Kuva: Rauno Maanpää
Oppaat
Kyproksen matkalaisista pidetään hyvä huoli koko matkan ajan. Kuva: Anne Lepikko
Timo Tuikka linja-autossa kertoo seuraavasta kohteesta..
Timo Tuikalla on pitkä kokemus matkanjohtajana. Kuva: Anne Lepikko

Ensi toukokuun 5.–12.5. opintomatka suuntautuu Kyproksen eteläiselle puolelle ja käyntikohteina ovat muun muassa

Larnaka ja Lasaruksen kirkko

Limassolin SAT-7 Parsin studio

Akámasin niemimaa läheisine luonto- ja kulttuurikohteineen

Lefkaran käsityöläiskylät

Pafoksen arkeologiset ja kristillisen historian kohteet

Nikosian SAT-7:n toimisto sekä keskeisiä historia- ja kulttuurikohteita

Lisäksi tapaamme lähetystyöntekijöitä, jotka ovat mukana SAT-7, TWR ja Toivoa naisille -työssä.

Matkan järjestää Kansanlähetysopisto. Matkaa toteuttamassa myös Kuusankosken seurakunta ja Medialähetys Sanansaattajat.

Matkan hinta 1 100 € sisältää lennot, bussimatkat ja opastetut kävelyretket, neljän tähden hotelliyöpymiset kahden hengen huoneessa, aamupalat ja ohjelmaan merkityt yhteiset lounaat ja päivälliset. Yhden hengen huoneen lisämaksu 175 €.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset joulukuun 2022 loppuun mennessä: timo.tuikka(at)sekl.fi, 044 5651391.

Lue lisää täältä.

 

 

Share This