Ensimmäiset pari kuukautta Papua-Uudessa-Guineassa ovat kuluneet nopeasti, ja viidakkoleiri on jo puolessa välissä. Olemme saaneet kokea ja nähdä monenlaista ensimmäisten viikkojen aikana ja oppineet paljon uutta. Viidakkoleirillä on yhteensä noin 35 aikuista ja lasta. Leiriläiset ovat tulleet tänne eri puolilta maailmaa. Kaikki leiriläiset tulevat työskentelemään jatkossa joko Papua-Uudessa-Guineassa tai sen naapurimaissa. Leirin yhteinen kieli on

Jukka ja Kaisa Sadeharju sekä heidän kolme alle kouluikäistä lastaan jättivät taakseen lumisen Suomen ja lähtivät pitkän valmistautumisen jälkeen trooppiselle lähetyskentälle Papua-Uuteen-Guineaan. Siellä heillä alkoi ensin viidakkokoulutusleiri Madangissa ja sen päätteeksi neljän viikon jakso paikallisessa kylässä. Kolmen lapsen kanssa maapallon toiselle puolelle matkustaminen, viidakkoleiri ja sitten arkeen totutteleminen uudessa asuinpaikassa ovat haasteita, joihin monikaan ei rohkene

Tarina Ateenaan saapuneesta pakolaismiehestä. Pako Kreikkaan Koko sukuni on hyvin uskonnollinen. Riitelin perheeni kanssa, koska en halunnut käydä moskeijassa. Perheeni kuului erääseen poliittiseen ja uskonnolliseen ryhmään. Lähdin kotimaastani monesta syystä. Maani hallitus syytti minua rikoksista, joita en ollut tehnyt, tuhosi kotimme, kielsi minua palaamasta kotikaupunkiini ja yritti laittaa minut telkien taakse koko loppuelämäkseni. Koska hallitus oli

Tarina Ateenaan saapuneesta pakolaisnaisesta. Jokaisella Ateenassa toimivaan pakolaiskeskukseen saapuvalla ihmisellä on tarina kerrottavana. Parweenin (nimi muutettu turvallisuussyistä) tarina on täynnä kipua. Lähtö kahdesta ahdistavasta maasta Nuorena tyttönä Parween asui Keski-Aasiassa. Eräänä päivänä hän kuuli veljensä kanssa ampumista, ja heidän katsoessaan ulos ikkunasta veljeä ammuttiin päähän. Pian sen jälkeen äiti vietiin kidutettavaksi, koska hän oli käynyt torilla

-Istuin lääkärin odotushuoneessa. Aviottoman lapsen synnyttäminen minun tilanteessani islamilaisessa maassa oli tuntunut siihen hetkeen asti aivan  mahdottomalta ajatukselta. Odottaessani  siinä aborttiin pääsyä alkoi mieleeni nousta Jumalan sana vuosien takaa,  ajalta jolloin olin etsinyt häntä kotikaupunkini kirkosta. Ymmärsin kirkkaasti, että oli olemassa toinenkin tie. Tie jota minun tulisi tilanteessani etsiä. Näin aloitti kertomuksensa nuori nainen nimeltä

Pietarin Kirotshnaja-kadulla sijaitseva luterilainen Pyhän Annan kirkko on monille kaupunkilaisille tuttu neuvostovuosilta, jolloin siellä toimi elokuvateatteri Spartak. Myöhemmin tulipalossa kovia kokenut kirkkorakennus luovutettiin viime vuonna Inkerin kirkon hallintaan ja siitä on tarkoitus tehdä nuorisokeskus. Päätös Pyhän Annan kirkon palauttamisesta kirkolliseen käyttöön tehtiin 18. marraskuuta 2002. Muutamaa viikkoa myöhemmin kirkossa syttyi aamuyöllä tulipalo. Syylliseksi todettiin kirkon

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen on puolisonsa Annen kanssa ollut mukana Viron kirkon työssä yhteensä yksitoista vuotta. Tärkeimpiä asioita seurakunnan toiminnan kannalta ovat hänen mielestään työntekijöiden ja seurakuntalaisten kouluttaminen ja motivoiminen viemään evankeliumia eteenpäin. ”Tartossa työskennellessämme perustimme seurakuntakoulun, koska halusimme, että lähdettyämme sieltä pois seurakunta voisi jatkaa toimintaansa. Seurakuntakoulussa opetimme, mikä on tärkeää kristityn elämässä ja