Ensimmäiset pari kuukautta Papua-Uudessa-Guineassa ovat kuluneet nopeasti, ja viidakkoleiri on jo puolessa välissä.
Olemme saaneet kokea ja nähdä monenlaista ensimmäisten viikkojen aikana ja oppineet paljon uutta. Viidakkoleirillä on yhteensä noin 35 aikuista ja lasta. Leiriläiset ovat tulleet tänne eri puolilta maailmaa. Kaikki leiriläiset tulevat työskentelemään jatkossa joko Papua-Uudessa-Guineassa tai sen naapurimaissa. Leirin yhteinen kieli on englanti ja päivittäin käytämme myös tok pisiniä.
Kielikoulua
Viidakkoleirin yksi suurimmista tavoitteista on paikallisen kielen oppiminen. Yleensä kentälle saapuessa lähetystyöntekijä aloittaa kielikoulun, meillä tämä sama on viidakkoleirin muodossa. Me opiskelemme tok pisiniä, joka on yleiskieli, jota lähes kaikki täällä osaavat. Se on alun perin englannista johdettu kauppakieli. Englannin taidoista on siis suuri hyöty kielen opiskelussa ja olemmekin edenneet kielitunneilla nopeaa tahtia.
Tok pisinin sanamäärä on vain 2 000–3 000, joten aina asioiden kertominen ei ole helppoa. Monella sanalla on monta merkitystä ja asiayhteydestä on pääteltävä, mitä puhuja tarkoittaa. Olemme myös huomanneet, ettei kaikkea vain voi sanoa, koska sanoja on rajallinen määrä.
Isäntäperhe
Leirillä on tiivis aikataulu ja meillä on erilaisia aktiviteetteja, joissa pääsemme kartuttamaan kielitaitoa ja oppimaan lisää kulttuurista. Jokaiselle perheelle on valittu isäntäperhe, jonka kanssa olemme tavanneet viikoittain.
Aluksi tuntui hurjalta alkaa tutustua kielitaidottomana, mutta se on kuitenkin sujunut hyvin. Olemme iloisia, että olemme saaneet tutustua tuohon perheeseen. He ovat kärsivällisesti auttaneet kielen kanssa ja jaksaneet kuunnella, vaikkei meidän kielitaitomme ole vielä hyvä.
Kyläjaksolle
Seuraava vaihe leirillämme on muutto neljäksi viikoksi paikalliseen kylään; jälleen siis olemme pakkaamassa tavaramme kasaan ja vaihdamme maisemaa. Kylässä saamme uuden isäntäperheen, joka auttaa meitä arkipäivän elämässä, ja heidän luokseen pääsemme asumaan. Meille on varattu ihan oma talo, jossa saamme asua neljä viikkoa.
Kylässä ei ole sähköjä, ja juomavesi haetaan muutaman minuutin kävelymatkan päästä. Rukoilkaa tuon kyläjakson puolesta. Muistakaa rukouksin tulevaa isäntäperhettä ja koko kylää. Rukoilkaa varjelusta, erityisesti lapsille, ja että lapset voisivat saada ystäviä. Rukoilkaa myös, että voisimme oppia kieltä niin hyvin, että olemme valmiita töihin sen jälkeen. Ainakin Kaisa tarvitsee tulevassa työssään klinikalla tok pisiniä päivittäin. Tuon kyläjakson jälkeen pääsemme muuttamaan Ukarumpaan.
Raamatunkäännöstyö
Työmme tarkoitus on tukea raamatunkäännöstyötä, ja on hienoa, että olemme jo ensimmäisten kuukausien aikana saaneet kuulla raamatunkäännöstyön tuloksia. Viidakkoleirin alueella asuu yksi amerikkalainen pariskunta, joka tekee raamatunkäännöstyötä tällä alueella. Muutama viikko sitten Vanhan testamentin tarkastus saatiin valmiiksi ja käännös voi edetä seuraavaan vaiheeseen. On mahtavaa, että taas uudet ihmiset saavat Raamatun omalla äidinkielellään. Täällä vieraiden kielten ympäröimänä on itsekin alkanut arvostaa suomenkielistä Raamattua. Kuinka paljon paremmin sitä ymmärtääkään suomeksi kuin vieraalla kielellä.
”Sinun avullasi minä ryntään yli vallien, Jumalani avulla minä hyppään muurien yli. Jumalan ohjeet ovat täydelliset, Herran sana on kirkas ja puhdas. Kuin kilpi hän suojaa niitä, jotka hakevat hänestä turvaa.” Psalmi 18:30-31
Siunattua kevättä jokaiselle ystävälle! Kiitos muistamisista, tuesta ja rukouksista.