Helena ja Jukka saavat vielä kerran toteuttaa elämänsä suurta tehtävää
Ensimmäisen kerran Helena ja Jukka Kallioinen siunattiin lähetystyöhön kesällä 1977. Sylissä olivat 2- ja 1-vuotiaat Eeva ja Liisa. Edessä oli tuntematon Japani ja vaiherikas elämä.
Kesällä 2019 Kansanlähetyspäivillä heidät siunattiin jälleen matkaan. Eturivissä istuivat Eeva ja Liisa perheineen. Edellisen kerran Kallioiset palasivat Japanista Suomeen kahdeksan vuotta sitten. Nyt molemmat ovat eläkkeellä, elämä on monipuolista ja mukavaa. On ystäviä, harrastuksia, neljä aikuista tytärtä ja seitsemän lastenlasta, joista pienimpiä he hoitavat usein.
Kun kutsu vapaaehtoistyöhön Japaniin tuli viime vuoden syksynä, herätti se monenlaisia tunteita ja kysymyksiä. Miten japanin kieli taipuu pitkän tauon jälkeen? Tuntuuko kesän kuumuus liian tukalalta? Jaksaako intensiivistä ja rankkaa työtä vielä? Tuleeko rakkaita liian suuri ikävä? Pohdinnan, keskustelujen ja rukousten jälkeen myönteinen vastaaminen kutsuun tuntui kuitenkin oikealta ratkaisulta. Helena ja Jukka saavat vielä kerran toteuttaa elämänsä suurta tehtävää. Työ Japanissa ei ole ollut helppoa, mutta siellä he ovat kokeneet olevansa omalla paikallaan. He nauttivat siitä, kun saavat aidosti kohdata ihmisiä. Pienessä seurakunnassa yhteys seurakuntalaisiin on syvä ja henkilökohtainen. Usein japanilaisten on helpompi avautua ulkomaalaisille. Kun kielitaito ei ole täydellinen, jää liiat kiemurat puheesta pois ja asiat tulee sanottua suorempaan.
Aiemmilla Japanin työkausilla Kallioiset työskentelivät pienten maalaiskaupunkien seurakunnissa Ananissa ja Sumotossa. Tällä kertaa heitä kutsuu pieni HAT-Koben seurakunta ja sen 15 jäsentä Koben suurkaupungissa. Lento lähti 26.8. Jukalla oli ensimmäisen sunnuntain saarna valmiina. Silloin vietettiin myös Kallioisten tulojuhlaa.
HAT-Koben seurakunnasta palasi tänä kesänä Suomeen Nummeloiden perhe. Uusina työntekijöinä siellä aloittavat Asta Vuorinen sekä japanilainen Eriko Kitasako. Helenan ja Jukan tehtävänä on tukea seurakunnan työntekijöitä ja seurakuntaa sekä olla mukana uusia ihmisiä tavoittavassa työssä. Lisäksi Jukka hoitaa kirkollisia toimituksia ja saarnaa pari kertaa kuukaudessa. Yhdessä he pitävät vuoroviikoin Eriko Kitasakon kanssa raamattupiiriä. Kolme seurakuntaa on jo esittänyt heille kutsun tulla vierailemaan. Jukka on saanut kastaa nelisenkymmentä japanilaista ihmistä kristillisen seurakunnan yhteyteen. Kallioiset rukoilevat, että tuo luku kasvaisi ensi talven aikana.
Eroihin ei totu, päinvastoin ne tuntuvat vanhemmiten aina vain vaikeammilta. Kun Kallioiset edellisen kerran vastasivat lähetyskutsuun pitkän tauon jälkeen, ensimmäinen lapsenlapsi Aino oli 1-vuotias ja Ella syntyi pian. Yhteyttä pidettiin Skypen välityksellä ja pieni Aino puhui, että mummi ja ukki asuvat tietokoneessa. Tällä kertaa lapsenlapsia jää Suomeen seitsemän. Ikävä raastaa, mutta herättää myös kiitollisuuden tunteen kaikkea sitä rakkautta kohtaan, jota he saavat kokea.
Teksti: Liisa Kallioinen
Tule mukaan!
Liity Kallioisten lähettäjätiimiin ja tilaa heidän uutiskirjeensä tästä.
Kirjeistä voit lukea viimeisimmät rukousaiheet ja rukoilla työn puolesta.
