Petteri ja Joanna Rantamäen työ Kita-Osakan seurakunnassa ja lapsi- ja nuorisotyön tiimissä on juuri alkanut. Pariskunnalla on paljon ideoita ja haaveita siitä, miten he voisivat omalla osaamisellaan ja lahjoillaan edistää lähetystyötä Japanissa.
Japani tuli Petteri Rantamäen sydämelle ala-asteen ensimmäisellä luokalla, kun hän kuuli maasta koulussa vierailleelta lähettipariskunnalta. Petteri sai läheteiltä lainaksi muutamia kirjoja, ja kiinnostus vain kasvoi. Lähetyskutsun hän sai 18-vuotiaana. Petterin kautta myös Joanna innostui Japanista. Jo seurusteluaikana he tiesivät, että heidän paikkansa on lähetystyössä.
Rantamäet lähtivät ensimmäiselle työkaudelleen ja kahden vuoden kielikouluun Japaniin maaliskuussa 2022. He pitävät hyvänä sitä, että kieliopinnoille annetaan riittävästi aikaa.
– Japanilaiset suhtautuvat ulkomaalaisiin paremmin, ja myös luottavat enemmän, jos nämä osaavat japania. He ovat erittäin helpottuneita, jos ulkomaalainen osaakin japania. Uskon, että kaikille sydämen kieli on oma äidinkieli. Onkin tärkeää, että rukous- ja seurakuntakielenä toimii juuri japanin kieli, Joanna sanoo.
Japanissa japanin kielen taito on välttämätön, sillä monikaan ei osaa englantia.
– Japanin kielen opiskeleminen oli varsin haastavaa ja aikaa vievää. Japanilainen opiskelutyyli on erilainen kuin Suomessa, sillä kaikki pitää muistaa ulkoa ja kuri on aika tiukka, Petteri kertoo.
– Japanissa ajatellaan, että kristinusko on länsimaalainen uskonto. Jotta japanilaiset voisivat nähdä kristinuskon osana heidän omaa kulttuuriaan, on tärkeää, että kaikki hengellinen toiminta tapahtuu heidän omalla kielellään, hän lisää.
Ilo yhdestä prosentista
Rantamäet asetettiin syyskuun alussa tehtäviinsä Kita-Osakan seurakunnan yhteistyölähetteinä. Petteri piti työhön siunaamisen yhteydessä ensimmäisen todistuspuheenvuoronsa japaniksi, ja yhdessä pariskunta esitti japaninkielisen laulun.
– Odotamme yhteistyötä ilolla. Paljon on uutta sekä opittavaa, he kertovat.
Pariskunnan tehtäviin seurakunnassa kuuluu erityisesti lyhyiden englanninkielisten jumalanpalveluksien pitäminen. Petteri pitää niissä saarnan. Aina välillä hänellä on saarnavuoro myös japaninkielisessä jumalanpalveluksessa ja Joanna pitää lapsille pyhäkoulun japanin kielellä.
– Olisi hienoa, jos englanninkielinen hartaushetki vetäisi paikalle myös uusia ihmisiä. Japanilaiset ovat hyvin kiinnostuneita oppimaan englannin kieltä, he kertovat.
Joanna ja Petteri Rantamäki työskentelevät myös Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon lapsi- ja nuorisotyön tiimissä, joka on nimeltään Compass. Tiimin kanssa he kiertävät eri seurakuntia ja tukevat niiden lapsi- ja nuorisotyötä järjestämällä muun muassa lapsille suunnattuja jumalanpalveluksia ja tapahtumia. Pariskunta on mukana myös lasten ja nuorten leireillä.
Rantamäet kokevat, että lapsi- ja nuorisotyöhön on Japanissa panostettava. Kita-Osakan seurakunnassakin suurin osa kävijöistä on eläkeikäisiä.
– Toivon, että nuorisotyön kautta saisimme uuden sukupolven innostumaan Jeesuksesta, Petteri sanoo.
– Ideana on, että aluksi työhön, lapsiin ja perheisiin tutustutaan rauhassa ja luodaan luottamussuhde meidän ja kirkon välillä. Japanissa työelämä perustuu hyviin ja kestäviin suhteisiin, pariskunta kertoo.
Rantamäet iloitsevat siitä, että Japanissa on sentään yksi prosentti kristittyjä, ei nolla prosenttia.
– Meidän ei tarvitse aloittaa työtä tyhjästä. On olemassa jo tiimi, jossa meillä on norjalainen aviopari sekä japanilainen työntekijä. Norjalaiset pystyvät auttamaan meitä japanilaisen työelämän alkuun, ja neuvomaan vuosien varrelta opitut vinkit. Olemme tästä kiitollisia, Petteri sanoo.
Omat lahjat käyttöön
Rantamäet käyttävät myös musiikillisia lahjojaan Japanissa. Joanna on säveltänyt ja sanoittanut lauluja suomeksi, englanniksi ja japaniksi sekä soittaa ukulelea ja pianoa. Petteri soittaa kitaraa. Toiveena on pitää yhdessä konsertteja. Ne ovatkin todella suosittuja seurakunnissa, ja erilaisten konserttien kautta on viime vuosina tullut kirkkoon uusia ihmisiä.
– Japanilaiset pitävät Suomesta ja suomen kielestä, siksi suomalaisetkin laulut silloin tällöin toimivat. Japaniksi taas on hyvä laulaa, jotta kuulijat välittömästi ymmärtävät laulun sanoman. Englannin kieli on myös suosiossa, joten kaikki kielet toimivat, Joanna kertoo.
Joanna harrastaa tanssia ja on käynyt tanssikoulua Japanissa. Myös japanilaisissa seurakunnissa on ollut kiinnostusta tanssitunneista. Eräs iäkäs japanilainen pappi kertoi Joannalle, että hän on jo kymmenen vuotta sitten rukoillut, että joku tulisi opettamaan hänen seurakuntaansa nuorille hiphop-tanssia.
– Tämä kommentti kosketti minua paljon, ja haluankin uskoa, että Jumalalla on meille pariskuntana sopiva rako ja paikka Japanin työssä, Joanna kertoo.
– Koronan jäljiltä nuoria on seurakunnissa paljon vähemmän kuin aikaisemmin, ja tanssi voisi olla hyvä tapa tavoittaa uusia nuoria.
Joannan unelmana on, että japanilaiset innostuisivat tanssin ja taiteiden kautta tehtävästä lähetystyöstä ja sen mahdollisuuksista Japanissa. Toiveena hänellä olisi päästä pitämään nuortenleirille tanssityöpaja tai viikoittainen tanssitunti seurakunnassa.
Mikä on tärkeää?
Joanna muistuttaa, kuinka tärkeää on rukoilla japanilaisten lisäksi myös lähetystyöntekijöiden puolesta. Työ maassa, jossa on vain vähän kristittyjä, voi olla välillä turhauttavaa ja vaikeaa.
– Eräs lähetystyöntekijä kertoi minulle, että moni lähetti pettyy ja menettää motivaation lähetystyöhön Japanissa, kun ihmiset eivät vain tule uskoon. Epätoivon iskiessä lähetti tarvitsee Jumalan rohkaisua ja tukea.
Petteri kertoo, että Japanin haastavuus työalueena oli tiedossa, mutta sen todellisuus iski vasta Japanissa.
– Huomaan kuitenkin, että elämä lähetystyöntekijänä on helpompaa, kun on oppinut luopumaan tarpeesta saavuttaa mitään. Vaikka olenkin lähetystyöntekijä, ei lähetystyö ole minun, vaan Jumalan työtä. Japani on työalue, jossa pitää todella oppia luottamaan Jumalan aikatauluun ja väsymättömästi jaksaa jatkaa aherrusta, vaikka sato olisi pientä, hän kertoo.
– Uskon, että jokaisella maalla on oma uniikki roolinsa Jumalan suunnitelmassa ihmiskunnan puolesta. Toivon, että saan elämäni aikana nähdä herätystä Japanissa ja sen, kun on heidän aikansa lähteä tavoittamaan toisia kansoja.
***
Rantamäet
Petteri on koulutukseltaan sosionomi-nuorisotyönohjaaja. Lisäksi hän on opiskellut videotuotantoa. Aiemmin hän on toiminut Kansanlähetyksen juniorityössä ja seurakunnan nuorisotyössä.
Joanna opiskeli sosionomiksi (AMK) englannin kielellä. Lisäksi hänellä on kampaajan koulutus. Työkokemusta on kertynyt muun muassa vastaanottokeskuksessa ja kampaamossa.
Lisäksi molemmat ovat aiemmin toimineet Medialähetys Sanansaattajissa.
***
Tilaa Rantamäkien uutiskirje sähköpostiisi >>tästä. Löydät tilausmahdollisuuden linkistä avautuvan sivun alaosasta.
Seuraa Rantamäkiä:
Facebook-ryhmä: Beachill Family
Instagram: @beachillfamily
***
Teksti: Marja Neuvonen
Artikkeli on julkaistu Kansanlähetyksen Suuressa mukana -lehdessä 3.10.2024.
Artikkelin pääkuva: Rantamäet ovat esiintyneet kitaran ja ukulelen kanssa muutamassa seurakunnassa Japanissa. Taannoin kotimaanjaksolla he vierailivat useissa lähettävissä seurakunnissa myös musisoiden. Kuva: Pentti Rönkkö