Etiopian kuulumisia Maria Karjalaiselta

5.10.2020

Etiopian lähetystyöntekijämme, neonatologi Maria Karjalainen kirjoittaa:

Terveiset Suomesta, jossa olen ollut keväästä 2020 alkaen. Etiopiassa olin vastasyntyneiden hoitoon erikoistuneena lastenlääkärinä ensimmäisellä työkaudellani Suomen evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähettämänä syksystä 2017 alkaen. Työpaikkani Soddon kristillinen sairaala sijaitsee pääkaupungista Addis Abebasta kuuden tunnin ajomatkan päässä kohti etelää.

Matkustin maaliskuussa Etiopiasta Suomeen lomalle, mutta koronavirus-pandemian levittyä en enää päässytkään palaamaan Etiopiaan. Olen nyt tukenut sairaalan työtä Suomesta käsin. Jatkon ollessa edelleen avoin kohdallani seuraan mielenkiinnolla sitä, miten Jumala haluaa johdattaa. Nyt syksyllä olen muutaman kuukauden ajan töissä sairaalassa Suomessa. Tälle syksylle työhöni varattu taloudellinen tuki on siten voitu käyttää lasten ja nuorten terveyteen sekä koulutukseen ja koronapandemiasta kärsivien tukemiseen Etiopiassa. Kiitos tuestasi!

Kevään mittaan myös Etiopiassa koronavirustilanne alkoi levitä ja yltyä. Soddon sairaalassa työskentelevistä lähetystyöntekijöistä lähes kaikki yksi toisensa jälkeen poistuivat maasta. Kesän lopulla samaan aikaan, kun koronavirusepidemia oli Etiopiassa ankarimmillaan, puhkesi Soddossa levottomuuksia, joiden myötä viimeisetkin lähetystyöntekijät joutuivat evakuoitumaan useiksi viikoiksi. Tätä tekstiä lokakuun alussa kirjoittaessani on Soddon sairaalassa paikalla neljä ulkomaalaista työntekijää. Etiopiaan paluun ajankohta on monen lähetystyöntekijän kohdalla vielä rukouksissa ja harkinnassa.

Työnkuvani siis muuttui nopeasti ja yllättäen. Monien sairaalassa työskenneltyjen päivien, öiden, viikonloppujen ja juhlapyhien jälkeen tulivat vapaapäivät aluksi tarpeeseen. Olen koko ajan saanut olla etäyhteyksien avulla tukemassa työtä Soddon sairaalan vastasyntyneiden osastolla. Nyt koitti myös odottamani mahdollisuus alkaa suunnitella ja kirjoittaa hoito-ohjeistuksia esimerkiksi erilaisten lääkitysten, ravitsemuksen ja hengityksen hoidon suhteen. Pääsin auttamaan mahdollisesti jatkossa rakennettavien uusien tilojen suunnittelussa vastasyntyneille sopiviksi. Monet kerrat minulle on myös lähetetty kännykällä Whatsappissa potilaiden röntgenkuvia ja kysymyksiä siitä, miten sairaimpia pikkupotilaita olisi parasta hoitaa.

Pian Suomeen tuloni jälkeen Soddon sairaalassa syntyi pieni tyttö seitsemän viikkoa ennen laskettua aikaa. Jo hänen syntymäpäivänään minulle lähetettiin ensimmäisiä hänen röntgenkuviaan nähtäväksi ja sain vastattavaksi paljon kysymyksiä siitä, miten häntä kannattaisi hoitaa.

Useimmiten pari kuukautta ennenaikaisesti syntyminen ei aiheuta vakavia ongelmia, vaikka sairaalahoito onkin aina tarpeen. Jostain syystä tämän tytöt keuhkot kuitenkin olivat todella epäkypsät ja hänellä oli hyvin vaikeita hengitysongelmia. Normaalisti röntgenkuvissa keuhkot näkyvät harmaina niissä olevasta ilmasta johtuen. Tämän tytön röntgenkuvassa keuhkot olivat kuitenkin täysin valkoiset ja näytti siltä, ettei niihin päässyt lainkaan ilmaa.

Ohjeistin vauvan hoitoa rukoillen, mutta samalla pitäen tilannetta noissa olosuhteissa erittäin epätoivoisena. Etiopiassa ei nimittäin ole saatavilla esimerkiksi lääkettä, jolla keskosen epäkypsiä keuhkoja voitaisiin hoitaa ja hengityksen tukemiseen tarvittavat laitteetkaan eivät ole näille aivan pienimmille vauvoille kovin tehokkaita ja sopivia.

Ensimmäisinä päivinä lääkärit ja sairaanhoitajat keskustelivat ja rukoilivat paljon tytön vanhempien kanssa. He joutuivat kertomaan vanhemmille, että tytön selviytyminen on kovin epätodennäköistä, sillä olemassa olevat hoitokeinot eivät tuntuneet riittävän hänen keuhkojensa hoitoon. Kaikkien näiden haasteiden ja kuoleman mahdollisuudenkin ollessa läsnä, isä päätti kuitenkin antaa tyttärelleen nimeksi Ilo. Perhe valitsi iloitsemisen pelon keskellä ja silloinkin, kun tilanteessa oli nähtävissä hyvin vähän ilon aiheita. Kuuden viikon sairaalahoidon jälkeen Ilo oli hyvävointinen kaksikiloinen tyttö ja pääsi perheensä kanssa sairaalasta kotiin.

Erilaisten haasteiden ja esimerkiksi koronviruspandemian keskellä saamme iloita toivosta, joka meillä on Jumalassamme. Saamme iloita silloinkin, kun emme kykene vielä näkemään ilon aiheita omin silmin.

Vielä ei viikunapuu ole kukassa, viiniköynnöksissä ei ole rypäleitä, vielä ei oliivipuu kanna hedelmää eikä pelloilla kypsy vilja, vielä ei aitauksessa ole lampaita eikä karjaa tarhassa. Mutta jo nyt minä riemuitsen Herrasta, iloitsen Jumalastani, joka pelastaa. Habakuk 3:17–18

Maria

 

Ota yhteyttä

Hildén Pauliina

aluekoordinaattori, SEKL: Hanketoiminnan koordinointi, aluekoordinaattorivastuu: Etiopia, SAT-7 (Kypros ja Etu-Aasia), Trans World Radio ja Sarigim King´s Kids Jerusalem.

pauliina.hilden@sekl.fi

044 447 7876

Tue työtämme Etiopiassa

Voit lahjoittaa netissä painikkeen kautta tai tilisiirrolla tilille NORDEA: FI83 2070 1800 0283 25
TAI
OP: FI14 5043 1920 0034 52 viitteellä 75006. Kuukausilahjoittajaksi voit ryhtyä liittymällä Etiopian työntekijän lähettäjätiimiin. Kiitos lahjastasi. Jumalan siunausta sinulle.

Lahjoita

Share This