Kansanlähetys aloitti kummilapsityön lounaisessa Etiopiassa Jimman alueella vuonna 2007. Kummilapsiprojekti käynnistettiin alkuun Bongassa ja Agarossa ottaen ohjelmaan mukaan 150 kummilasta. Sokorun ja Limun tultua myöhemmin mukaan toimii kummilapsiohjelma tänä päivänä neljällä paikkakunnalla, ja kummilasten määrä on nykyisin 440.
Projektin tarkoituksena on auttaa köyhiä lapsia saamaan paremmat elämän edellytykset. Apu kohdistuu koulukäyntiin, terveyteen ja ruokavalioon. Kummilapset saavat myös opetusta elämän taidoista, kuten esimerkiksi päätösten tekemisestä.
Apu on elintärkeää näille lapsille. Olemme saaneet kuulla monia onnellisia tarinoita siitä, miten lasten elämä on muuttunut merkittävällä tavalla projektin kautta. Tässä yksi niistä:
Derartu Deresa, kummilapsi Agarossa
”Ennen kuin pääsin projektiin mukaan monta vuotta sitten, elämäni oli monella tapaa vaikeaa. Äitini on kotiäiti, eikä isälläni ole vakituista työpaikkaa. Joka aamu hän lähtee kotoa aikaisin ja menee etsimään työtä. Jos onnistaa, hän saa päivän tai muutaman päivän työn, mutta jos käy huonosti, hän jää ilman tuloja.
Vanhemmillani ei koskaan ole ollut paljon rahaa. Sen vuoksi koulunkäynti oli vaikeaa. Kouluun ei voi mennä ilman koulupukua, kynää tai vihkoa. Kun olin kipeä, jäin vain kotiin, koska meillä ei ollut rahaa mennä lääkäriin.
Kun pääsin projektiin, minun ei tarvinnut enää murehtia koulutarvikkeista. Sain kaikki, mitä tarvitsin. Jos sairastuin, menimme terveyskeskukseen ja sain lääkkeet projektin kautta. Myös terveyssiteet ja saippuan sain projektilta. Tämän lisäksi sain myös tukiopetusta ja hyviä neuvoja projektin työntekijöiltä, ja minusta tuli hyvä oppilas. Tänä syksynä aloitan opiskelut yliopistossa. Olen tehnyt kaikkeni, mutta todennäköisesti en olisi nyt tässä ilman projektin tukea.”
Paikalliset työntekijät ovat omistautuneet auttamaan
Kummilapsityö ei toimisi ilman paikallisten projektityöntekijöiden suurta työnpanosta ja omistautumista. Jokaisella paikkakunnalla on kaksi työntekijää: projektipäällikkö ja sosiaalityöntekijä.
Heidän työnkuvansa ovat hyvin laajat. He tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa ja ovat mukana kummilasten valintaprosessissa. He ovat yhteyshenkilöinä lasten vanhemmille. He ohjaavat lapsia ja antavat näille neuvoja erilaisissa tilanteissa. He ovat myöskin tukihenkilöinä, jos perheissä ilmaantuu ongelmia. He ostavat kaikki lapsille jaettavat tarvikkeet. He järjestävät tukiopetusta ja muita kerhoja sekä hoitavat monia muita käytännön asioita ja paperitöitä. Tärkeintä on se, kuinka kaikessa mitä he tekevät, he osoittavat Jumalan rakkautta lapsille ja heidän läheisilleen.
Myös jokaisella työntekijällä on oma mielenkiintoinen taustansa ja tarinansa. Tässä muutama:
Naol Elias, Sokorun kummilapsiprojektin päällikkö
”Olen syntynyt vuonna 1986 Mettussa, Etiopiassa, ortodoksitaustaisessa perheessä. Olen vanhin neljästä lapsesta. Kun olin viiden tai kuuden vuoden ikäinen, ystäväni kutsui minut pyhäkouluun. Niin lähdimme sinne veljeni kanssa, ja jo muutama kuukautta myöhemmin annoimme molemmat elämämme Jeesukselle. Tämän seurauksena meidän koko perheemme tuli uskoon.
Opiskelin hallintoa Jimman yliopistossa, ja valmistumiseni jälkeen työskentelin kaksi vuotta valtion koulussa. Vuonna 2010 aloitin kummilapsiprojektin sosiaalityöntekijänä, ja projektipäällikön tehtävään siirryin huhtikuussa 2012.
Olen nähnyt todella paljon muutoksia kummilasten elämässä kaikkien näiden vuosien aikana. Lasten terveys on parantunut. Koska lapset saavat kummien tuen avulla kaiken koulunkäyntiin tarvittavan, kuten koulupuvun, vihot ja kynät, heillä on mahdollisuus käydä koulua ilman suurta toimeentulopainetta. Tämä näkyy myös koulunkäynnin tuloksissa.
Haasteita tässä työssä on paljon. Lapset kasvavat, ja iän mukana myös heidän tarpeensa muuttuvat. Nyt monet kummilapsista ovat teini-ikäisiä, ja siksi on ilmaantunut myös uusia haasteita, kuten khat-huumeen käyttöä tai motivaation puutetta koulunkäynnin suhteen.
Vaikeuksista huolimatta pidän työstäni. Työ lasten parissa on palkitsevaa. Ennen kaikkea olen iloinen siitä, että saan olla kristillisessä järjestössä työssä ja että saan työni kautta palvella Jumalaa ja seurakuntaa.
Terveiseni kummilapsityön tukijoille: Te mahdollistatte ison muutoksen lasten elämässä. Tuen kautta lapsilla on toiveikas tulevaisuus. Kiitos! Jumala siunatkoon teitä! ”
Bezuayehu Lakew, Agaron kummilapsiprojektin päällikkö
”Olen syntynyt 45 vuotta sitten Chochessa, Etiopiassa, ortodoksitaustaisessa perheessä. Meitä oli kuusi lasta, viisi tyttöä ja yksi poika. Olin 20-vuotias, kun veljeni tuli kerran kotiin ja sanoi, että oli tullut uskoon. Minä en silloin itse uskonut mihinkään ja ajattelin, että minäpäs näytän hänelle, ettei tässä ole mitään järkeä.
Aloin lukea Raamattua ajatuksella, että haastan veljeni uskon, mutta Jumalan sana kosketti ja tulinkin itse uskoon. Lopulta koko perheemme tuli uskoon.
Olen opiskellut englantia Jimman yliopistossa ja työskennellyt opettajana 25 vuotta. Kaksi vuotta sitten mieheni kuoli syöpään, ja vaihdoin työpaikkaa. Olen nyt kummilapsityön projektipäällikkö Agarossa.
Opettajan näkökulmasta projektilla on paljon hyviä elementtejä. Se, että lapset saavat kaikki tarvittavat koulumateriaalit, on tosi iso asia. Antamamme tutor-ohjaus on myös tarpeellista. Meillä se tapahtuu niin, että lapset ovat pienessä 15–20 lapsen ryhmässä, ja opettaja auttaa niissä asioissa, missä on tarvetta. Etiopiassa yhdessä luokassa on 80–100 lasta. Opettaja ei siksi pysty auttamaan ketään henkilökohtaisesti. Niinpä oppilas vain pärjää tai sitten ei.
Yksi haaste on juuri oppilaiden opiskeluinnostuksen puute. Projektissa yritämme keskustella asiasta lasten ja myös vanhempien kanssa. Tänä päivänä Etiopiassa on vaikeaa saada työtä, jos ei ole minkäänlaista koulutodistusta.
Tykkään työstäni paljon. On ilo olla lasten kanssa ja toimia välineenä Jumalan kädessä. Kun näen jonkun lapsen, jolla ei olisi ollut ilman projektia mitään mahdollisuutta menestyä koulussa, se tekee minut onnelliseksi.
Terveiseni kummilapsityön tukijoille: Tämä projekti on hieno tapa osoittaa Jumalan rakkautta näille lapsille. Kiitos. Jumalan siunausta.”
Daniel Haile, Bongan kummilapsiprojektin päällikkö
”Olen syntynyt Etiopiassa Chena-nimisellä pienellä paikkakunnalla vuonna 1988. Olen nuorin kuudesta lapsesta. Isäni kuoli, kun olin kolme. Olimme tosi köyhiä. Aloitin koulun yhdeksänvuotiaana. Minä ja sisarukseni yritimme löytää kaikenlaisia keinoja saada pieniä tuloja, joilla maksettiin kynät, vihot ja muut koulutarvikkeet. Ostimme esimerkiksi halvalla kananmunia tai sokeriruokoa maalta ja möimme niitä ennen kouluun lähtöä.
Meidän perheemme oli ortodokseja, mutta emme koskaan käyneet kirkossa. Tulin uskoon setäni kautta. Hänellä ei ollut mitään koulutusta, mutta hän saarnasi evankeliumia ja se kosketti meidän koko perhettämme. Setääni vainottiin kristillisen uskon takia kommunistisen vallankumoushallinnon aikana.
Lukion jälkeen opiskelin englantia ja kirjallisuutta Addis Abeban yliopistossa. Sain stipendin EVASU:lta, Etiopian evankeliselta opiskelijaliitolta. Valmistuttuani menin töihin valtion virastoon kahdeksi vuodeksi ja työskentelin HIV/AIDSin ja tasa-arvon parissa, virkanimikkeenä gender mainstreaming unit officer. Sen jälkeen olen työskennellyt Bongan kummilapsiprojektin päällikkönä.
Tykkään työstäni paljon. Yksi syy on varmasti se, että olin itse vaikeassa tilanteessa lapsena. Jos kylässämme olisi ollut samanlainen projekti lapsuudessani, siitä olisi ollut paljon apua meille. On kiva olla mukana auttamassa lapsia, joiden olosuhteet ovat samat kuin minulla oli. Se, että lasten tulevaisuus on parempi työni kautta, tekee minut onnelliseksi. On hienoa seurata muutoksia lasten elämässä.
Haasteena on, että meitä työntekijöitä on vain kaksi ja vastuullamme on 110 lasta. Usein tuntuu, että aika ei riitä.
Terveiseni kummilapsityön tukijoille: Kiitos uskollisuudestanne. Projekti on antoisa ja on saanut hyvää palautetta apua saaneilta ja viranomaisilta. Jatkakaa hyvää työtänne. Rukoilemme myös teidän puolestanne.”
Kumneger Geremew, Limun kummilapsiprojektin päällikkö
”Olen syntynyt Jimmassa heinäkuussa 1989, mutta asuin lapsena Chochessa 47 kilometrin päässä Jimmasta, missä vanhempani työskentelivät opettajina. Kävin sitten lukiota Jimmassa, ja sen jälkeen pääsin Jimman yliopistoon iltaopintoihin. Opiskelin sosiologiaa ja sosiaalityötä. Kävin työssä samanaikaisesti. Valmistumiseni jälkeen menin töihin kahdeksi vuodeksi valtion virastoon kehitysyhteistyötehtäviin, ja marraskuussa 2014 minusta tuli Limun kummilapsityön projektipäällikkö.
Vanhempani tulivat uskoon vuosi ennen syntymääni, eli olen kasvanut luterilaisessa perheessä. Minulla on kaksi siskoa ja yksi veli, jotka kaikki ovat uskossa.
Lapsuudestani lähtien olen haaveillut työn tekemisestä erityisesti vähäosaisten auttamiseksi. Kummilapsiprojektissa unelmani on toteutunut. Työni on palkitseva ja saan siitä paljon iloa ja motivaatiota, vaikka haasteitakin on. Köyhyys maassamme on suurta ja siihen liittyviä ongelmia on paljon. Niinpä joskus tuntuu, että projektin resurssit ovat kovin pienet verrattuna tarpeisiin. Mutta meidän pitää jatkaa työtä ylä- ja alamäistä huolimatta, niin että muutos tapahtuu pikku hiljaa.
Terveiseni kummilapsityön tukijoille: ”Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.” Matt. 5:16.
”Eihän Jumala ole epäoikeudenmukainen, ei hän unohda teidän tekojanne eikä rakkauttanne, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet hänen pyhiään ja yhä palvelette heitä.” Hepr. 6:10.
Herramme Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha olkoon teidän kanssanne.”
Tania Lehtinen
kirjoittaja toimii lähetystyössä Etiopiassa
Tule mukaan!
- Liity Lehtisten lähettäjätiimiin ja tilaa heidän uutiskirjeensä tästä.
- Kirjeistä voit lukea viimeisimmät rukousaiheet ja rukoilla työn puolesta.