Työntekijämme Saksasta kirjoittaa viimeisimmässä kirjeessään:
Kuuntelin saksalaista ajankohtaisohjelmaa; aiheena oli näin kristillisen pääsiäistä edeltävän paaston alettua paastoaminen yleensä. Paastoamisesta on tullut muotijuttu. Yhä useammat ihmiset paastoavat seitsemän viikkoa alkoholista, makeisista, sosiaalisesta mediasta, autoilusta tai jostain muusta mukavuudesta – nykyisin on kuulemma monia ei-kristittyjä, jotka kokevat tällaisen paaston mielekkääksi. Toki saksalaisittain tätä mukavuuksista paastoamista edeltää usean päivän karnevaalijuhlinta, jolloin nautitaan yllin kyllin.
Tänä vuonna muslimien paastokuukausi osuu osittain kristillisen paaston kanssa yksiin. Islamin ramadan-paastokuukautta vietetään 23.3.–21.4. Ramadaniin kuuluu kieltäytyminen ruuasta ja juomasta päiväsaikaan. Iltaisin auringon laskettua kokoonnutaan perheen tai ystävien kanssa juhla-aterioille. Osa hartaista muslimeista puhuu vaatimattomuuden hyveestä paastoaterian suhteen, mutta paljolti kansa syö öiseen aikaan liikaa.
Islamin paasto perustuu tarkkoihin kieltoihin, joita noudattamalla ihminen osoittaa omaa hyvyyttään. Vaihtoehtoisesti voi almuja antamalla ostaa joitakin päiviä vapaiksi paastoamisesta.
Tämän ajan suositut terveyspaastot hehkuttavat paastojaksoa seuraavaa hyvää oloa. Kristillisen paaston ydin ei ole kielloissa tai rajoituksissa, vaikka se sisältäisi kieltäytymistä joistain nautinnoista. Paastoaika on annettu meille siunaukseksi – silloin voimme viettää aikaa Jumalan sanan äärellä ja rukouksessa. Nyt on hyvä aika kääntyä Jumalan puoleen.
Vielä nytkin Herra sanoo: – Kääntykää minun puoleeni, tehkää niin koko sydämestänne, paastotkaa, itkekää ja valittakaa. Repikää rikki sydämenne, älkää vaatteitanne. Palatkaa Herran, Jumalanne, luo, sillä hän on anteeksiantava ja laupias, hän on kärsivällinen ja hänen hyvyytensä on suuri. Hän voi muuttaa mielensä, peruuttaa määräämänsä rangaistuksen. (Joel 2: 12 – 13)
Kirsi
Kirjoittaja toimii maahanmuuttajatyössä Saksassa