Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: ”Puhu israelilaisille ja sano: Tämän seitsemännen kuun viidentenätoista päivänä on lehtimajanjuhla Herran kunniaksi; se kestää seitsemän päivää.” 3. Moos. 23: 33–34
Jumala puhui Mooseksen kautta Israelin kansalle ja antoi käskyn viettää lehtimajanjuhlaa. Pakkosiirtolaisuudessa, ja jo ennen sitä, kansa kuitenkin välillä unohti sen. Nehemian kirjassa kerrotaan, kuinka pakkosiirtolaisuudesta Jerusalemiin palanneet huomasivat tämän käskyn uudelleen ja alkoivat viettää lehtimajanjuhlaa Jumalan säädöksen mukaan.
Tänäkin päivänä juutalaiset viettävät lehtimajanjuhlaa. Täällä Jerusalemissa omalle pihamaallemme, asuinalueellemme sekä keskustan kahviloiden yhteyteen on rakennettu erilaisia lehtimajoja. Kahviloissa ihmiset viettävät aikaa lehtimajoissa. Pihallamme lähinnä lapset ovat innokkaita lehtimajassa leikkijöitä. Välillä niistä kuuluu aterioinnin ääniä ja laulua, mutta emme ole huomanneet kenenkään nukkuvan lehtimajassa. Emme asu uskonnollisella alueella, missä varmaan lehtimajoissa myös nukutaan.
Lehtimajoja on monenlaisia. Tänä vuonna olen kiinnittänyt huomiota kolmenlaisiin lehtimajoihin.
Lehtimaja juutalaisille
Löysimme kävelyreittimme varrelta tällaisen lehtimajan. Siihen toivotetaan tervetulleeksi jokainen juutalainen. Emme ole ohi kävellessämme huomanneet sinne menevän ketään, vaan se on aina ollut tyhjänä. Uskon, että maallistuneet juutalaiset eivät halua mennä sinne sisälle poissulkevan tervetulotoivotuksen vuoksi.
Lehtimaja kaikille
Yllä olevan lehtimajan ilmoituksessa puolestaan kerrotaan, että kaikkia kutsutaan lehtimajaan. Vaikka kuvassa lehtimaja onkin juuri tyhjänä, olen nähnyt siellä ihmisiä istumassa. Sinne oli myös jätetty kakkua ja Coca Colaa tarjolle vierailijoille. Lehtimajan takaseinällä on kuva Jerusalemin temppelistä, jonka tämän suuntauksen juutalaiset vielä toivovat tulevan rakennetuksi.
Lehtimaja juutalaisille ja muukalaisille
Iloitse tänä juhlanasi… muukalainen, orpo ja leski, jotka asuvat sinun porttiesi sisäpuolella, 5. Moos. 16:14
Kahvittelukuva on puolestaan reformijuutalaisen synagogan pihalta. Olin siellä ystäväni kanssa kutsuttuna lehtimajanjuhlan ensimmäisen päivän jumalanpalvelukseen. Sen jälkeen siunattiin vielä lehtimaja ja vietettiin aikaa yhdessä nauttien erilaisista antimista.
Synagogassa korostettiin opetusosiossa erityisesti vieraiden kutsumisen ja vastaanottamisen merkitystä juhlien aikana. Meille kerrottiin, että juhlille tulijoiden ei Raamatun aikana tarvinnut varata itselleen majoitusta, sillä jerusalemilaiset majoittivat heidät.
Nykyään syksy on vilkkainta turistisesonkia, kun sekä juutalaisia että kristittyjä pyhiinvaeltajia tulee paljon erilaisille lehtimajanjuhlille, joita kaupungissa järjestetään, tai vierailemaan sukulaisten ja ystävien luona. Hotellit ja lennotkin ovat tupaten täynnä, joten majoitus ei enää onnistu jerusalemilaisten kodeissa.
Tämän vuoden juhlista mieleeni jäävät erityisesti nämä kolme erilaista lehtimajaa ja niiden opetus itselleni ja meille kristityille: Suljemmeko me suorasanallisesti tai rivien välistä ilmaisten ihmisiä pois juhlistamme, kokouksistamme ja kodeistamme? Vai kutsummeko kaikkia tulemaan? Onko meillä jokin oma agendamme?
Emme varmaan ajattele kolmannen temppelin rakentamista, mutta ehkä mielessämme on jotain omaan ajatusmaailmaamme tai oppirakennelmaamme liittyvää? Voisimmeko ihan yksinkertaisesti toivottaa vieraat ja muukalaiset tervetulleiksi keskuuteemme, suhtautua heihin kunnioittavasti ja ystävällisesti, tarjota heille sitä, mitä meillä on tarjottavana ja rukoilla hiljaa mielessämme, että Jeesus saisi koskettaa ja virvoittaa heitä! Sekä arkena että juhlana!
Tuula Siljanen
Kirjoittaja on toiminut Lähi-idässä koulutus- ja opetustehtävissä.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 4.10.2018.