Jumalalla oli erilainen suunnitelma

12.10.2023

”Vaikka kieltäytyminen on kurjaa, nyt on vain sanottava ei, vaikka se harmittaakin varmasti sekä teitä että meitä. Juuri nyt ei riitä voimat, aika eikä luovuuskaan.” Näin joutui vastaamaan tuusulalainen Outi Saari, kun häntä pyydettiin mukaan suunnittelemaan Perheiden päiväleiriä.

Saari kertoo:

Olimme rukoilleet Uudenmaan Kansanlähetyksen etärukouspiirissä jo pari vuotta, että toimintaan tulisi mukaan kaiken ikäisiä. Vähitellen piirissä mukana olevien Veikko ja Marjatta Halmeen rukoukset olivat täsmentyneet lapsiperheiden osalta: Voisimmeko järjestää kesäleirin? Piirijohtaja Timo Kaukomaan kanssa he olivat tarttuneet ajatukseen. Päivämäärä ja paikkakin oli jo selvillä: Keski-Uudenmaan kristillisellä koululla Järvenpäässä lauantaina 10.6. Yksipäiväisellä leirillä olisi hyvä aloittaa. Ohjelmaan oli sovittu jo parisuhdeluento aikuisille, mutta muuten suunnitelmat olivat vielä auki, kun Marjatta kutsui minua ja miestäni Mikkoa mukaan.

Perheellämme oli kuitenkin sellainen vaihe, ettei voimia ja aikaa riittänyt mihinkään ylimääräiseen pikkulapsiarjen, töiden ja vastuutehtävien keskellä. Marjatan pyyntö mielessäni tuskailin, etten haluaisi olla keksimällä keksimässä leiriohjelmaa. Olisipa edes joku raamatunkohta, jonka ympärille ohjelmaa voisi lähteä rakentamaan. Mutta sitäkään suunnitelmaa en haluaisi puristaa.

Näissä tunnelmissa kuuntelin Ääniraamattua matkalla naisten rukouspiiriin. Pysähdyin 2. Mooseksen kirjan sanoihin: ”Sitten he leiriytyivät Elimiin; siellä oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä taatelipalmua. He leiriytyivät sinne veden ääreen.” Tajusin, että tässähän on kaipaamani raamatunkohta: leiriytyminen, Israeliin viittaavat 12 vesilähdettä ja kaikkiin kansoihin viittaavat 70 taatelipalmua. Leirin teemoina vesi, Israel ja lähetystyö. Taateleitakin pääsisimme maistelemaan. Loppumatkan puhua pulputin Marjatalle ääniviestejä leirin ohjelmasta. Raamatunkohta aukeni ja ideoita pulppuili kuin vettä Elimin vesilähteistä.

Perille päästyäni saatoin todeta, että vaikka itse olin kieltäytynyt – joskus sekin on välttämätöntä – Jumala oli kuitenkin tällä kertaa toista mieltä. Ja koska hän oli toista mieltä, hän myös kutsui ja varusti tehtävään. Olin aivan innoissani ja voimatkin olivat palautuneet.

Leirivalmistelujen edetessä saimme mukaan myös Helsingin Kansanlähetyksen. Ihmettelimme, miten Jumala järjesti niin, että jokainen sai hoitaa valmisteluissa tehtäviä, joihin juuri hänellä oli lahjoja, taitoja ja intoa. Saimme olla suuressa mukana.

Outi Saari
Kuva: Saaren kotialbumi

Millainen leiristä tuli ja millainen kokemus se oli Parpalan perheelle? Lue Helsingin ja Uudenmaan Kansanlähetysten yhteisestä Suuressa mukana -lehdestä 3/2023 >>tästä.

Uudenmaan ja Helsingin Kansanlähetyksen yhteisen Perheiden päiväleirin osallistujia. Kuva: Mikko Saari
Perheiden päiväleirin kokonaisvahvuus oli reilu sata leiriläistä – juuri niin paljon kuin Keski-Uudenmaan kristilliselle koululle mahtui. Päivässä oli mukana myös lähetystyöntekijöitä paikan päällä sekä etäyhteyden kautta. Kuva: Mikko Saari
Sanna-Kaisa Ojala: Keitaalla

Puhelin soi lauantaiaamuna kello 7.15. Edellinen ilta oli mennyt myöhään, kun olimme taas kerran liian väsyneinä yrittäneet setviä yhteisiä asioita, ja nukuimme tavallista pidempään. Halmeen Marjatta soitteli, että meille oli vapautunut peruutuspaikka Perheiden päiväleirille.

Kahdeksanvuotias kömpi sängystään ihmetellen, eikö tänään ollut vapaapäivä, ja harmitteli, etteivät suunnitelmat kavereiden kanssa olemisesta onnistuneet. Pienimmälle otettiin puurot junaan, vaikka yllättäen täpötäydessä R-junassa syöttäminen olikin yhtä äänetöntä rukoilua kaaoksen keskellä.

Leirin puolesta varmaan oli todella rukoiltu paljon, koska mekin pääsimme lopulta onnellisesti paikan päälle. Oli ihana tulla valmiille! Saimme saman tien selkeitä tienviittoja parisuhteen parantamiseksi. Lasten mielestä heillä oli kivat tekemiset omissa ohjelmissaan. Ruoka oli hyvää ja maistui kaikille.

Erityisesti Jumalan sanan ja lähetystehtävän äärellä oleminen auttoi nostamaan katseen omasta navasta Jumalan suunnitelmiin. Mikä minun paikkani on tässä kaikessa? Pääasia ei taidakaan olla se, miten paljon minä jaksan tai pystyn. Jumala tahtoo, että tunnemme hänet, Herran, kuten Mika Ebeling opetti. Jeesuksessa on ikuinen elämä, ja sitä elämme jo nyt, vaikka välillä olemme autiomaassa ja välillä keitaalla.

Sanna-Kaisa Ojala. Kuva: Kuva-Ahti

Sanna-Kaisa Ojala
Kuva: Kuva-Ahti

Artikkelit on julkaistu Kansanlähetyksen Suuressa mukana -lehdessä 29.9.2023. 

Uudenmaan Kansanlähetyksen Perheiden iltapäivien mainos.
Tervetuloa Uudenmaan Kansanlähetyksen syksyn Perheiden iltapäiviin Järvenpäässä.
Share This