Tämä artikkeli on julkaistu Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlavuonna 12.1.2017. Julkaisemme artikkelin uudestaan Kyösti Jokimiehen muistoksi. Järjestömme pitkäaikainen Etiopian lähetystyöntekijä ja hallintojohtaja Kyösti Jokimies sai taivaskutsun pitkäperjantaina. Omaiset toivovat, että kukkien sijaan ystävät tukisivat lähetystyötä Etiopiassa. Lahjoitusmahdollisuus on tämän artikkelin lopussa. Artikkelin on kirjoittanut nuorempi Etiopian-työntekijä Raimo Tuppurainen.
Historian lehtien havinaa − kirjaimellisesti
Siivosin Etiopian pääkaupungissa Kansanlähetyksen toimistoa, tarkemmin sen takahuonetta, jota pidimme arkistohuoneena. Sinne oli kertynyt jos jonkinlaista tavaraa vuosien varrelta. Tietenkin tärkeimpinä sinne oli arkistoitu kirjanpidon kuitit, nyt jo pitkälti kauemmin kuin kirjanpitolaki vaatii. Oli laatikoita, kirjekuoria, kirjoja ja tietenkin mappeja.
Rakensin huoneeseen hyllyt vuonna 2003, kun toimisto muutettiin entiseen autotalliin. Nyt lähes joka hylly oli täynnä tavaraa. Siis oli selvä syy siivota. Toinen syy oli se, että nyt oli aikaa, koska maaseudulle ei voinut maahan julistetun hätätilan takia matkustaa, ja Addis Abebassa ei juuri silloin ollut mitään suurempaa projektia menossa.
Jo muutaman laatikon ja mapin jälkeen voin vain todeta, että meille oli kertynyt sellaista historiallista aineistoa, jota oli vaikea heittää menemään. Siksi varmaan ne oli säilytettykin. Saatoin vain todeta, että olimme lähetyksenä olleet todella monessa ja suuressa mukana.
Pahvilaatikon päällä luki: ”Jokimiehen tavaraa”
Kimmokkeen kirjoittaa asioita muistiin sain, kun hyllyn alta vedin esiin pahvilaatikon, jonka päällä luki: ”Jokimiehen tavaraa”. Jokimiehet lähtivät pois Etiopiasta vuonna 1983, eli oli odotettavissa jotakin ajalta ennen sitä. Laatikko oli täynnä erikokoisia kansioita. Ensimmäisestä kansiosta vedin esille Ambon kirkon piirustukset. Piirustuksen laidassa oli päivämäärä 17.10.1980. Se oli piirretty siis noin 36 vuotta sitten.
Piirustukset tutkittuani löysin papereita, joissa Kyösti oli kirkon kehitysosaston johtoryhmän puheenjohtajana, sekä papereita, joissa hän oli kirkon erilaisten komiteoitten jäsenenä, siis hyvin tärkeillä paikoilla. Hän oli hyvin arvostettu henkilö koko kirkossa, muutoin häntä ei olisi edes valittu noihin komiteoihin.
Projektianomuksia ja toteutuneita projekteja
Kun jatkoin laatikon purkamista, vastaan tuli lisää mielenkiintoisia papereita, projektianomuksia ja toteutuneita projekteja. Laatikossa oli paljon erilaisia piirustuksia: Wolison kirkko, Mekanissan päiväkoti, Woldian sairaalan laajennus, Hosainan kuurojenkoulun suunnitelmat, kirkon toimiston laajennuksen piirustukset. Jimman oppilasasuntolan piirustuksia, Kolfen kirkko ynnä muuta. Kaikissa oli sama allekirjoitus: Kyösti Jokimies.
(Toim. huom. Kyösti Jokimies oli koulutukseltaan rakennusmestari.)
Jäin miettimään, kuinka moni oikeasti tietää tämän. Lähetyksemme on ollut perustamassa koko Mekane Yesus –kirkon kehitysosastoa ja oli yhden lähetin kautta mukana lukemattomissa kirkkoa vahvistavissa projekteissa silloin kun koko maa oli suuren kommunistisen murroksen keskellä. Moni lähetti joutui silloin lähtemään pois maasta, mutta Kyösti perheineen sai jäädä ja jatkaa työtään.
Kun ajattelen ihan maantieteellisesti aluetta, jolla noita projekteja on ollut, ja sen aikaisia teitä, tulee mieleen, että meillä oli lähetyksessä ihmemies, joka ehti suunnitella ja vielä valvoakin paikan päällä töitten etenemistä. Alue on pohjoiseen lähes 400, länteen 125, lounaaseen 350 ja etelään 50 kilometriä; on siinä ollut lääniä toimia.
Ambon kaupungin ensimmäinen protestanttinen kirkko
Vaimoni ja minä tulimme maahan tammikuussa 1981, jolloin Ambon kirkkoa rakennettiin. Se oli ensimmäinen protestanttinen kirkko siinä kaupungissa. Mitä Ambon seurakunnalle nyt kuuluu? Mitä koko kaupungille kuuluu?
Kaupunki on kasvanut valtavasti noista ajoista, mutta niin on kasvanut seurakuntakin. Ambon kaupungin alueella on nyt kuusi itsenäistä Mekane Yesus -kirkon seurakuntaa. Tuo Kyöstin piirtämä kirkko on edelleen olemassa Ambon ”äitikirkkona”. Se on niin hyvin rakennettu, ettei sitä ole purettu pois, vaikkei jumalanpalveluksia siinä enää pidetä. Tuon 1980-luvun alun jälkeen seurakunta rakensi viereen suuremman kirkon, kun jäsenet eivät mahtuneet sisään. Sekin kirkko kävi pieneksi, ja sen tilalle on hiljattain rakennettu ”megakirkko”, johon mahtuu tuhansia ihmisiä. Pieni alkuperäinen kirkkorakennus palvelee nykyisin seurakuntasalina.
Näin jälkikäteen voin vain ihmetellen todeta, että olemme olleet todella suuressa työssä mukana. Siunatkoon Jumala edelleen sitä työtä, jota lähetit ovat Etiopiassa saaneet tehdä menneitten vuosien aikana ”sydämin, suin ja kätten töin”.
Artikkelin kirjoittaja Raimo Tuppurainen ja Pirkko Tuppurainen toimivat Etiopiassa Mekane Yesus-kirkon työyhteydessä vuodesta 1981 alkaen useita työkausia.
Artikkelikuva on Indinan sillan työmaalta keväällä 1987. Paikka on Länsi-Etiopiassa, vajaat 40 kilometriä Dembi Dollosta. Raimo Tuppurainen (vas.) oli silloin rakentamassa siltaa, jonka Kyösti Jokimies (oik.) kävi tarkastamassa. Kolmas henkilö kuvassa on Raaga Tasissa, synodin kehitysosaston silloinen johtaja. Silta valmistui huhtikuussa 1987 ja on edelleen olemassa. Kuvan on ottanut Tapani Kaitainen.
