Tämä on neljäs saarna rovasti, teologian tohtori Esko Siljasen opetuslapseutta käsittelevästä raamatunopetussarjasta messiaanisessa etiopialaisten juutalaisten seurakunnassa Jerusalemissa syksyllä 2017.
Mitä Jeesuksen seuraaminen maksaa opetuslapselle? Tähän kysymykseen vastatessa on aluksi muistutettava, että Jeesukselle kuuluu aina ensimmäinen sija opetuslapsen elämässä. Käytännössä tämä merkitsee, että opetuslapsi joutuu kieltämään Jeesuksen tähden oman lihansa syntiset himot, ympäröivän maailman kiusaukset sekä jopa oman tahtonsa.
Jeesus on Kuninkaamme
Raamattu ilmaisee hyvin selvästi sen tosiasian, että kukaan ei voi palvella kokosydämisesti kahta isäntää. ”Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.” (Matt. 6:24) Juutalaisuuden uskontunnustukseksi mainittu ”Shema Israel” ilmaisee tämän saman asian hyvin kirkkaasti: ”Kuule Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi.” (5. Moos. 6: 4–5) Myös ensimmäinen käsky sisältää tämän ajatuksen: ” Sinulla ei saa olla muita jumalia.” (2. Moos. 20: 3).
Kun tämä raamatullinen totuus ihmisen suhteesta Jumalaan liitetään Uuden testamentin sanomaan, ymmärrämme, että Jeesukselle kuuluu ensimmäinen sija opetuslapsen elämässä joka päivä. Tässä mielessä opetuslapsen tulee tehdä kuten Isä Jumala itse. Matteuksen evankeliumin viimeisen luvun mukaan Isä Jumala antoi kaiken vallan Jeesukselle: ”Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” (Matt. 28:18) Jos Isä Jumala on antanut Jeesukselle kaiken vallan taivaassa ja maan päällä, tulee meidän hänen opetuslapsinaan tehdä samoin omassa elämässämme.
Opetuslapsi kieltää oman lihansa Jeesuksen tähden
On ehkä syytä aloittaa tämän asian tarkastelu toteamalla, että perhe kuuluu siihen kokonaisuuteen, mitä Raamattu kutsuu omaksi lihaksemme. On tilanteita, joissa oma ja meille rakas perheemme haluaa erottaa meidät Jeesuksesta. Perheemme jäsenet eivät ehkä usko Jeesukseen kuten me. Heille muut arvot elämässä ovat tärkeämpiä ja he ajattelevat, että meidänkin olisi hyvä luopua uskostamme Jeesukseen ja keskittyä muihin asioihin. Valitettavan moni Jeesuksen opetuslapsi maailmassa nykyaikanakin joutuu tämän tilanteen eteen. Mitä silloin on tehtävä?
Jeesus antaa meille tästä hyvin selvän ohjeen. Matt. 10:37: ”Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa minulle, eikä se, joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän kuin minua, kelpaa minulle.” Jeesukselle kuuluu tässäkin mielessä ensimmäinen sija opetuslapsen elämässä. Hänen tulee totella Jeesusta enemmän kuin perhettään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opetuslapsi voisi vapaasti jättää huolehtimatta perheestään tai että hän ei saisi rakastaa perhettään. Jeesuksen opetuslapsina me rakastamme sekä Jeesusta että omaa perhettämme. Jos nämä kaksi kuitenkin joutuvat ristiriitaan keskenään, tulee etusija antaa Jeesuksen seuraamiselle.
Se, mihin Raamattu ensisijaisesti viittaa puhuessaan ihmisen lihasta, on se syntiin langennut vanha minä, joka meissä Jeesuksen opetuslapsissakin on ruumissamme. Syntinen liha meissä ei halua tehdä yhteistyötä Jumalan kanssa eikä seurata Jeesusta.
Roomalaiskirjeen seitsemännessä luvussa jakeissa 18–20 Paavali kuvaa uskovan tilannetta seuraavasti: ”Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.”
Tästä seuraa, että Jeesuksen opetuslapsen on joka päivä kiellettävä oma syntiin langennut lihansa ja sen himot seuratakseen Jeesusta. Tähän Jumalan sana meitä myös kehottaa: ”Älkää antako ruumiinne jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi! Kun nyt kerran olette siirtyneet kuolemasta elämään, antakaa itsenne Jumalalle ja ruumiinne jäsenet hänelle vanhurskauden aseiksi!” (Room. 6:13)
Tämä on täysin mahdollista, sillä Jeesus Kristus on ristinkuolemansa ja ylösnousemisensa kautta vapauttanut meidät synnin orjuudesta. Me olemme vapaat kieltämään oman lihamme pyyteet ja seuraamaan Jeesusta häntä palvellen. Tämä on se uskon totuus, joka sai apostoli Paavalin huudahtamaan riemusta Jeesuksen voitto silmiensä edessä (1. Kor. 15:57): ”Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!” Olemme vapaita tottelemaan ja seuraamaan Jeesusta.
Opetuslapsi kieltäytyy tämän maailman kiusauksista Jeesuksen tähden
Seuraava alue, josta Jeesuksen opetuslapsi joutuu kieltäytymään uskonsa tähden, ovat häntä ympäröivän maailman tuomat kiusaukset. Nämä kiusaukset ovat erilaisia ja moninaisia. Perusasetelma on kuitenkin se, että opetuslapsi ei halua tehdä Mestariaan murheelliseksi. Tähän Raamattukin meitä kehottaa (Ef. 4:30): ”Älkää tuottako surua Jumalan Pyhälle Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi lunastuksen päivää varten.”
Jumalan sana varoittaa uskovia erityisesti kolmesta kiusauksesta, jotka kohdatessaan Jeesuksen opetuslapsen ei pidä edes alkaa neuvotella niiden kanssa vaan välittömästi paeta niitä. Tämä johtuu siitä, että Jumala tietää, että jos alamme käydä neuvottelua näiden kiusausten kanssa, me varmasti lankeamme niihin. Jumala myös haluaa varjella lapsiaan näiltä elämää turmelevilta kiusauksilta ja niiden seurauksilta. Nykyisessä suomenkielisessä raamatunkäännöksessä pakenemisen ajatus on näissä yhteyksissä häivytetty, mutta esimerkiksi englanninkielisissä käännöksissä se edelleen esiintyy. Nämä kolme erityisen voimallista kiusausta ovat: epäjumalanpalvelus, haureus ja rahan himo.
Epäjumalien palvelus oli jatkuvasti Israelin kansan suurin kiusaus luvatussa maassa. Se oli myös pääsyynä siihen, että Jumala salli Israelin vihollisten viedä kansan pakkosiirtolaisuuteen. Ensin tämän kohtalon koki pohjoinen Israelin valtakunta, kun Assyrian suurvalta tuhosi sen ja vei eloonjääneet Israelin kymmenen heimoa pakkosiirtolaisuuteen vuonna 722 e. Kr. Eteläinen Juudan valtakunta koki saman kohtalon ja samasta syystä vuonna 586 e. Kr., kun Babylonian suurvalta teki lopun sekä sen uskonnollisesta että kansallisesta itsenäisyydestä.
Tästä syystä myös Uuden testamentin puolella uskovaa varoitetaan epäjumalien palvelemisesta. 1. Kor. 10:14 sisältää yhden tällaisen varoituksen: ”Rakkaat ystävät, pysykää siis erossa epäjumalien palvelemisesta.” Mikä on epäjumala nykyajan ihmiselle? Mainion määritelmän siitä, mikä on epäjumala, antoi Jerusalemin Kristus-kirkon pastori David Pileggi saarnassaan lehtimajanjuhlan aikana vuonna 2017. Hän sanoi: ”Epäjumala on kaikkea sitä, mikä antaa ihmiselle turvallisuutta ja identiteetin, mutta ei ole iankaikkista.” Jos tähän pitäisi vielä lisätä jotakin, voisi sanoa, että epäjumala on kaikkea sitä, mikä erottaa ihmisen elävästä Jumalasta.
Toinen voimallinen kiusaus myös uskovan elämässä voi olla haureuden kiusaus. Raamattu kehottaa pakenemaan myös sitä: ”Pysykää erossa haureudesta! Kaikki muut synnit, joita ihminen tekee, kohdistuvat muualle kuin hänen ruumiiseensa, mutta siveetön teko osuu ihmisen omaan ruumiiseen.” (1. Kor. 6:18) Sama varoitus löytyy myös Paavalin kirjeestä tessalonikalaisille: ”Jumalan tahto on, että te pyhitytte. Kavahtakaa siveettömyyttä!” (1. Tess. 4:3)
Jos käy neuvottelemaan haureuden kiusauksen kanssa, tapahtuu samoin kuin jos käy painimaan nuohoojan kanssa. Omat vaatteet likaantuvat aivan varmasti. Tämä johtuu siitä, että seksuaalisuus on Jumalan luoma ja ihmiselle antama suuri lahja, joka liikuttaa voimakkaita tunteita ihmisen kehossa. Väärin käytettynäkin nämä voimat ovat toiminnassa ja ihmisen on vaikea hallita niitä. Siksi Jeesuksen opetuslapsen tulee käyttäytyä viisaasti erityisesti silloin, kun ovat kyseessä Jumalan antamat kallisarvoiset lahjat ja suuret luomisen voimat. On tärkeää, että annamme Jeesuksen pyhittää erityisesti tämän herkän ja keskeisen elämänalueemme.
Kolmas voimallinen kiusaus jokaisen ihmisen elämässä on suhde rahaan. Raha sinänsä on neutraali palvelija kuten esimerkiksi tuli. Ihminen voi käyttää niitä hyväkseen ja hänen tulee hallita niitä, mutta hänen ei pidä antaa niiden hallita itseään. Vielä pahempaa on, jos ihminen tekee rahasta epäjumalan.
Raha sinänsä ei ole paha asia, mutta rakkaus rahaan on. Siksi Jumalan sana varoittaa meitä: ”Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä. Mutta sinä, Jumalan ihminen, karta kaikkea tätä!” (1. Tim. 6:10–11)
Jeesuksen opetuslapsi on Jumalan ihminen, joka tahtoo kaikessa elää ja käyttäytyä Herransa mielen mukaan. Se taas on kaikkein parasta, mitä hänelle voi elämässä tapahtua. Luojamme kyllä tietää, mitä me tarvitsemme.
Opetuslapsi kieltää oman tahtonsa Jeesuksen tähden. Jeesus itse joutui käymään läpi oman tahtonsa kieltämisen järkyttävällä tavalla Getsemanessa ennen ristin kärsimystä. Luuk. 22:42: ”Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun.” Jeesus tiesi etukäteen, mikä oli pian kohtaava häntä, ja siksi hänen oli ensin käytävä kamppailu oman tahtonsa kanssa Isän edessä.
Itse asiassa Jeesus joutui käymään tämän saman taistelun pienimuotoisesti joka päivä. Hän oli tullut maan päälle toteuttamaan taivaallisen Isänsä tahdon, ei elämään omien mielihalujensa mukaan. Tämä käy ilmi Markuksen evankeliumin kymmenennen luvun jakeesta 45: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.” Sana ”henki” on kreikankielisessä alkutekstissä psykhe. Jeesus siis antoi oman ”psyykheensä” meidän puolestamme. Se merkitsi omasta tahdosta luopumista Jumalan tahdon hyväksi. Hän palveli toisia ihmisiä ja kielsi itsensä.
Kun me Jeesuksen opetuslapsina seuraamme Jeesusta, meidän on tehtävä samoin. Jeesus sanoo: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.” (Matt. 16:24)
Mitä Jeesus tarkoittaa ristin ottamisella? Risti, joka Jeesuksen opetuslapsen on otettava, merkitsee sitä, että hän kieltää oman tahtonsa ja hyväksyy Jumalan tahdon omassa elämässään. Tämä on teoriassa helppo asia hyväksyä, mutta käytännössä usein hyvinkin vaikeaa. Näin on etenkin elämän suurten ratkaisujen edessä.
On hyvä, että jokainen Jeesuksen opetuslapsi miettii joskus rauhassa, mitä ovat ne asiat elämässäni, jotka ovat minulle tärkeitä mutta joista olen luopunut Jeesuksen tähden. Kun olet nimennyt kyseiset asiat, jätä ne rukouksessa Jeesukselle. Usko, että Jumala on Luojasi, joka tietää parhaiten, mikä meille jokaiselle on hyväksi ja parhainta. Eräs uskonystäväni toisti usein seuraavaa lausetta: ”Jumala ei tee virheitä eikä hän koskaan ole myöhässä.” Tähän voi lisätä vielä yhden asian: ”Jumala ei koskaan jää meille mitään velkaa.” Ylistetty olkoon hänen pyhä nimensä ja viisas tahtonsa!
kirjoittaja toimii Lähi-idässä koulutus- ja opetustehtävissä