Pyysin maanantaina Lasnamäen seurakunnan vapaaehtoisen Aiven mukaani etsimään haastateltavia tätä palstaa varten. Aive oli toiminut venäjänkielen tulkkina myös kelloseppä Igoria haastatellessani. Tapasimme sovittuun aikaan ortodoksikirkon parkkipaikalla, ja lähdimme siitä jalan kohti uutta Loopealsen lähiötä kirkon vieressä.
Oli keskipäivä ja mereltä puhalsi kylmä tuuli. Aive lähestyi rohkeasti ensimmäistä vastaantulijaa. Hän oli nuori äiti Ani, joka yritti saada noin puolivuotiasta tytärtään nukahtamaan vaunussa jättääkseen lapsen sitten kaupunkireissun ajaksi isoäidin hoiviin. Ani suostui haastatteluun. Keskustelukielenä vaihtelivat venäjä, englanti ja viro, kun kiersimme jutustellen yhdessä kirkon ympäri. Isoäiti jatkoi vaunujen työntelyä ja me saattelimme Anin linja-autopysäkille keskustaan menevään bussiin.
”Olen kotoisin Itä-Virosta ja tulin Tallinnaan opiskelemaan noin seitsemän vuotta sitten. Tutustuin yliopistossa nykyiseen mieheeni, joka oli saapunut Tšekistä Erasmus-ohjelman kautta opiskelijavaihtoon Viroon. Kun hän sitten muutti Englantiin, suostuin muuttamaan mukana, vaikka olin itse haaveillut vaihto-opiskeluista Saksassa. Asuimme Englannissa neljä vuotta, ja sen jälkeen palasimme tänne Lasnamäelle.
Siskoni asuu yhdessä noista kirkon vieressä olevista uusista taloista. Meidän kotimme on myös tällä Lasnamäen merenpuoleisella reunalla, mutta pari kilometriä taaempana, Läänemeren tiellä. Äiti asuu edelleen Itä-Virossa, mutta on parhaillaan meillä kylässä ja auttaa lapsen hoidossa.
Viihdyn Lasnamäellä ja pidän erityisesti tästä merenpuoleisesta alueesta. Täältä on hienot maisemat merelle, hyvät kulkuyhteydet keskustaan sekä lyhyt matka Piritalle, joka on oma lempipaikkani näillä main. Kauppa-asiat hoidamme yleensä suuressa Lasnamäe Centrum -ostoskeskuksessa Laagna tien varressa tai Läänemeren Selverissä. Muualla päin Lasnamäkea ei tule useinkaan liikuttua.
Äidinkieleni on venäjä, kotikieli enganti. Viron kielen puhumista vähän arastelen, harvoin tulee harjoiteltua. Kotiseudullani Itä-Virossa pienessä Ahtmen kunnassa ei ole juurikaan tarjolla työ- tai opiskelupaikkoja tai harrastusmahdollisuuksia nuorille; siksi itsekin tulin aikoinaan Tallinnaan. Ihan hienoa, että täällä on nyt myös tämä kirkko. Olen siellä itsekin joskus käynyt. Siskon kanssa olen pannut merkille, että kirkossa käy sunnuntaisin paljon ihmisiä, etenkin suurempina juhlapyhinä. Varsinkin vanhempi väki tuntuu nauttivan siitä, että pääsee kirkkoon täällä Lasnamäellä. Siskoakaan ei ole kirkon läheisyys ja kirkonkellojen soitto häirinnyt!”
Paljon muustakin voisi vielä puhella, mutta linja-auto saapuu ja on aika sanoa hyvästit. Ani kiipeää muiden keskustaan matkaavien kanssa kyytiin, toiset astuvat ulos kotipysäkillä. Teemme vielä Aiven kanssa lyhyen kävelykierroksen tutustuen Loopealsen uusiin kerrostalokortteleihin. Alueella on helposti havaittavissa kaksi osaa. Meren puolella kaksi korttelia valkoiseksi maalattuja yksityisen sektorin rakentamia taloja lasitettuine parvekkeineen.
Niiden takana kaksi korttelia parvekkeettomia kaupungin vuokrataloja, joiden julkisivusta osa on paljasta betonia. Lähin ruokakauppa on muutaman sadan metrin päässä Katlerin lähiössä. Omaa päiväkotia alueella ei vielä ole, vaikka suuri osa asukkaista tuntuu olevan lapsiperheitä. Mikäli kaupungin suunnitelmat toteutuvat, kohoaa Loopealsen länsipuolelle lähivuosina uusi suursairaala.
Teksti ja kuvat: Kirsti Malmi
Kirsti Malmi on Kansanlähetyksen lähetti Virossa. Voit tutustua häneen ja tilata uutiskirjeen tästä linkistä.