Mikael Agricola – suomalainen raamatunkäännöstyön uranuurtaja

4.5.2020

Vuosi 1548 oli suomalaisen raamatunkäännöstyön merkkivuosi. Silloin ilmestyi Mikael Agricolan kääntämänä Se Wsi Testamenti. Kirja oli ensimmäinen suomenkielinen Uuden testamentin käännös.

Mikael Agricolan syntymäaikaa ei tiedetä. Sen arvellaan olleen vuoden 1510 tienoilla. Hän syntyi Uudellamaalla Pernajan pitäjässä. Nuori Mikael osoittautui lahjakkaaksi nuorukaiseksi, ja hänelle suositeltiin opintoja latinakoulussa. Myöhemmin hän palveli kirkkoa eri tehtävissä aina piispan virkaa myöten.

Agricolan elämässä oli merkittävä vaihe, kun hän pääsi 1530-luvulla opiskelemaan Saksaan Wittenbergiin. Tuohon aikaan opiskelijoita lähetettiin tavallisesti kaksittain, ja Mikael Agricolan mukana oli hänen opiskelutoverinsa Martinus Teit.

Saksaan matkustettiin ensin laivalla Itämeren poikki ja sitten muilla keinoilla sisämaahan. Laivamatkaa pidettiin turvallisena matkustustapana. Mahdollisuus päästä opiskelemaan Wittenbergissä oli harvinainen. Ennen Agricolaa ja Teitiä siellä oli ollut muutamia suomalaisia ja ruotsalaisia opiskelijoita.

Teologinen tiedekunta oli tuohon aikaan Wittenbergin yliopiston kuuluisin tiedekunta. Se veti puoleensa opiskelijoita myös muualta Euroopasta. Tunnettuja opettajia siellä olivat Martti Luther sekä hänen työtoverinsa Philipp Melanchton. Tiedekunnassa oli neljä professoria, joista kaksi luennoi Vanhaa testamenttia ja kaksi Uutta testamenttia.

Yliopiston kielenä oli latina, jota oppineet tuon ajan Euroopassa ymmärsivät hyvin.

Agricola opiskeli Wittenbergissä vuosina 1536–1539. Hän ja Martinus Teit valmistuivat maistereiksi helmikuussa 1539. Toukokuussa samana vuonna alkoi kotimatka.

Ajatus Raamatun suomentamisesta syntyy

Agricolan opiskelu Wittenbergissä sattui uskonpuhdistuksen rauhallisempaan rakennusaikaan, jolloin taistelun vuodet olivat ohitse. Wittenbergissä Agricola ymmärsi, miten tärkeää olisi kääntää Raamattua omalle kielelle, ja hän ottikin tehtäväkseen suomentaa  Uuden testamentin. Jo tätä aikaisemmin suomeksi oli käännetty keskeisiä jumalanpalvelus-tekstejä, kuten uskontunnustus ja Isä meidän -rukous. Pyhän kirjan käännös kuitenkin puuttui.

Suomalaisen raamatunkäännöksen pohjana oli kuuluisan Erasmus Rotterdamilaisen vuonna 1516 julkaisema kreikankielinen tekstilaitos ja sen latinankielinen käännös. Lisäksi voitiin käyttää apuna Hieronymuksen latinankielistä Vulgata-käännöstä sekä saksan- ja ruotsinkielisiä käännöksiä. Ruotsiksi Uusi testamentti oli ilmestynyt vuonna 1526. Martti Lutherin saksankielinen Uuden testamentin käännös on pohjoismaisten käännösten esikuva. Se painettiin vuonna 1522, mutta sitä uudistettiin vielä ja se ilmestyi lopullisessa muodossaan 1530.

Ei tiedetä aivan tarkalleen, milloin Mikael Agricola aloitti käännöstyönsä. Ajatukset tästä tehtävästä olivat idullaan jo hänen raamattulaitoksiin tekemissään reunamerkinnöissä. Hän oli joidenkin merkintöjen mukaan kiinnostunut kreikan kielestä yhtenä ensimmäisistä koko Ruotsin valtakunnassa. Kreikan kielen harrastus seurasi Erasmuksen ja uskonpuhdistuksen periaatetta palata alkulähteille. Vuodelta 1537 on säilynyt Mikael Agricolan kirje kuningas Kustaa Vaasalle. Kirjeessä Agricola pyysi rahoitusta jo alkaneelle käännöshankkeelle.

Uusi testamentti valmistuu

Uuden testamentin käsikirjoitus oli valmiina jo vuonna 1543. Agricola anoi seuraavien vuosien aikana painolupaa viranomaisilta. Painolupa viipyi, mikä antoi aikaa tarkistaa ja korjata käännöstä. Vuonna 1544 Agricolalta ilmestyi Rukouskirja, joka sisälsi jo Uuden testamentin tekstikatkelmia.

Vihdoin vuonna 1548 ilmestyi Agricolan kääntämänä Se Wsi Testamenti. Uusi testamentti jakautui kahteen osaan, joista ensimmäiseen kuuluivat evankeliumit ja Apostolien teot.

Ensimmäinen Uusi testamentti rahoitettiin ennakkotilauksilla. Painosmäärä oli korkeintaan 500:n tienoilla. Nekään eivät menneet kovin hyvin kaupaksi, ja niitä jäi tuomiokirkon varastoon. Tätä Agricola valitti vielä elämänsä viimeisinä vuosina. Agricolan Uusia testamentteja on säilynyt meidän päiviimme saakka kahdeksankymmentä kappaletta.

Agricolan käännös sisälsi runsaan piirroskuvituksen ja kirjantaiton, mikä vaati yhteistyötä kirjanpainajan kanssa. Lutherin esikuvan mukaan suomalainen Uusi testamentin laitos sisälsi esipuheet Uuden testamentin kirjoihin sekä reunamerkintöjä, joissa opastettiin lukijaa joihinkin Raamatun kirjojen yksityiskohtiin.

Mikael Agricola olisi halunnut kääntää myös Vanhan testamentin ja pääsi siinä alkuun. Koko Raamatun ilmestyminen suomen kielellä odotti kuitenkin vielä melkein vuosisadan.

Mikael Agricola teki koko elämäntyönsä meidän aikamme mittapuulla melko nuorena. Hän kuoli vuonna 1557.

Juhani Koivisto

Lähdekirjallisuutta: Simo Heininen, Mikael Agricola. Elämä ja teokset. Helsinki 2007.

Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Joulun Aika -lehdessä.

Ota yhteyttä

Tuovinen Anne

aluekoordinaattori SEKL: Raamatunkäännöstyö (Venäjä, Papua-Uusi-Guinea, Itä-Aasia, Kaakkois-Aasia), PI-yhteistyö Wycliffe/SIL-yhteistyö, Japani, työalueiden taloushallinnon ohjaaminen.

anne.tuovinen@sekl.fi

044 447 7820

Tule mukaan kertomaan Jumalan rakkaudesta raamatunkäännöstyön avulla

Tule mukaan raamatunkäännöstyön tukijoukkoihin. Voit tukea raamatunkäännöstyötä taloudellisesti oheisen painikkeen kautta tai lahjoittamalla Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen tilille FI14 5043 1920 0034 52 viitenumerolla 70328. Tarvitsemme myös paljon esirukousta. Liity haluamaasi lähettäjätiimiin oheisesta linkistä ja saat uutisia sekä rukousaiheita työstä.
Jumalan siunausta sinulle.

Lahjoita

Share This