Etelä-Moldovassa sijaitsevalla Gagauzian autonomisella alueella asuu pieni gagauzi-kansa, joka on vielä ilman Vanhaa testamenttia omalla kielellään. Gagauzin kieltä puhuu kaikkiaan noin 200 000 ihmistä Etelä-Moldovassa ja Ukrainan länsiosissa. Kansanlähetys tukee heidän parissaan tehtävää raamatunkäännöstyötä, jota johtaa Raamatunkäännösinstituutti, IBT.
– Nyt iloitsemme siitä, että Saarnaajan kirjan käännös gagauziksi saatiin valmiiksi kuluneena kesänä. Kansanlähetyksen idän kirjallisuustyön osasto rahoitti kirjasen painamisen. Painoerä oli tuhat kappaletta. Kirjasia jaetaan sekä Gagauziassa että Ukrainassa asuville gagauzeille, Kansanlähetyksen projektityöntekijä Esko Mäki-Soini kertoo.
Kansanlähetys ja Raamatunkäännösinstituutti solmivat yhteistyösopimuksen Vanhan testamentin kääntämisestä vuonna 2022. Kansanlähetyksen raamatunkäännöstyössä toimiva lähetystyöntekijä Reino valittiin tuolloin käännöstyön eksegeetiksi.
– Tätä ennen Reino oli ollut meillä avustajana erilaisissa kirjallisuustyön hankkeissa Gagauziassa. Reinon kokemus turkinsukuisten kielten parissa tehtävässä työssä ja hänen kielitaitonsa on ollut korvaamattoman suuri apu projekteissamme, Mäki-Soini kertoo.
Reinon työpanos on ollut merkittävä muun muassa siinä, että Leif Nummelan Raamatun punainen lanka -kirja valmistui gagauzin kielellä vuonna 2022.
– Kun yhdessä gagauzikumppaniemme kanssa päätimme ryhtyä kääntämään Nummelan kirjaa gagauzin kielelle kevättalvella 2020, emme tienneet, mihin olimme silloin ryhtymässä. Heti projektin alussa meille tuli selväksi, että Nummelan kirjoittaman kirjan kääntäminen tarkoitti myös Vanhan testamentin käännöstyötä, koska tekstissä oli paljon lainauksia Raamatusta. Tuosta prosessista tuli niin vaikea, että emme olisi koskaan saaneet Raamatun punaista lankaa käännetyksi ilman Reinon suurta työpanosta ja osaamista, Mäki-Soini toteaa.
– Tämä projekti on yksi esimerkki siitä, miten Kansanlähetyksen eri osastot toimivat lähetystyössä yhdessä. Reino tekee työtä raamatunkäännöstyön osastolla ja idän kirjallisuustyön osasto rahoittaa painamisen. Ilman teitä, rakkaat työmme tukijat, emme voisi näitä projekteja toteuttaa. Tässäkin hankkeessa te olette olleet kaiken keskiössä mahdollistamassa sen, että Reino on voitu lähettää tähän työhön ja olemme voineet maksaa painolaskun. Kiitämme kaikesta tuesta ja rukouksista.
Käännöstyö jatkuu
Uusi testamentti gagauzin kielellä valmistui kyrillisin kirjaimin vuonna 2006. Kolme vuotta myöhemmin se saatiin myös latinalaisin kirjaimin. Vaikka Gagauziassa ja Moldovassa kirjoitetaan virallisesti latinalaisin kirjaimin, kyrilliset kirjaimet ovat edelleen Neuvostoliiton peruja käytössä.
Vanhan testamentin puolelta gagauzin kielellä on valmistunut kuusi psalmia vuonna 2012 sekä Ruutin ja Joonan kirjat vuonna 2017. Ensimmäinen Mooseksen kirja valmistui vuonna 2021. Se painettiin sekä latinalaisin että kyrillisin kirjaimin. Kansanlähetyksen idän kirjallisuustyö rahoitti kirjan painamisen.
Raamatunkäännöstyö Gagauziassa jatkuu. Nyt käännetään Psalmeja, joista tällä hetkellä on meneillään Psalmi 58.
– Muistetaan Reinoa rukouksin tässä vaativassa työssä. Rukoillaan myös sitä, että kesällä painosta tullut Saarnaajan kirja voisi puhutella gagauzi-kansaa, Mäki-Soini sanoo.
***
Lahjoita gagauzityölle
Voit tukea Reinon gagauzityön käännösprojektia käyttämällä lahjoituspainiketta tämän sivun alaosassa. Tehdessäsi lahjoituksen suoraan pankkiin tilinumero on FI14 5043 1920 0034 52 (SEKL) ja viitenumero 76652 (gagauzi-työ rk). Lämmin kiitos lahjoituksestasi!
***
Saarnajan kirja antoi suunnan elämälle
– On aina ilo saada kuulla, miten Jumala on Sanansa kautta johtanut ihmisiä erilaisissa elämän risteyskohdissa. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijänä aiemmin toiminut pastori Sakari Leppänen kertoi minulle, miten hän sai Saarnaajan kirjasta suuntaviitan elämäänsä, Mäki-Soini kertoo.
Sakari Leppäsen kertomaa:
Valmistuin ylioppilaaksi 1969, mutta minulla ei ollut mitään suuntaa, minne olisin lähtenyt opiskelemaan. Ylioppilasjuhlissani vieraat kysyivät, mikä minusta tulee. Minulla ei ollut vastausta, mutta isäni paljasti, että Jumala oli ilmoittanut äidilleni syntymän yhteydessä, että pojasta pitäisi tulla pakanain pappi.
Seuraavaksi menin armeijaan ja ajattelin, että siellä minulla olisi mahdollisuus selvitellä tulevaisuuden suunnitelmiani. Mutta suunta ei selvinnyt. Armeija-aika oli kuitenkin Jumalan puhuttelun aikaa. Joka päivä mieleeni nousi lapsuuden kodissa kuultu: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan niin myös kaikki tämä teille annetaan” (Matt. 6:33)
Tämä Sanan paikka mielessäni menin heti armeijan jälkeen kesätöihin rakennustyömaille Poriin. Satakunnassa oli silloin hengellinen herätys nuorison parissa. Julistajat kutsuivat meitä alttarille tunnustamaan synnit ja ottamaan vastaan Jeesuksen Pelastajaksi.
Kilttinä uskovan kodin poikana minulla ei ollut synnin hätää, mistä syystä en lähtenyt liikkeelle. Mutta rukoilin, että jos Herra sinä tahdot minut, niin lähetä joku, joka tulee minun luokseni sinun lähettämänäsi.
Kuukausi myöhemmin vuonna 1970 osallistuin suureen hengelliseen konferenssiin. Menin sinne toisten nuorten mukana sydämessä polttava toive, että siellä rukoukseeni vastattaisiin ja elämäni jatko selviäisi. Oli telttajuhlan viimeinen tilaisuus, eikä mitään näyttänyt tapahtuvan. Rukoilin uudestaan: ”Herra, etkö sinä kuule rukoustani. Pitääkö minun lähteä täältä samanlaisena kuin olen tänne tullut? Jos lähetät jonkun luokseni, niin minä anna elämäni sinulle.”
Ahdistuneena astuin teltan oviaukosta ulos ja samalla näin miehen, joka myös tunnisti minut ja kääntyi tulemaan suoraan eteeni kysyen: ”Mitenkäs Sakari sinulla on uskon asia?” “Tarvitsisin siihen selvyyden”, vastasin. Hän johdatti minut rukousalttarille, ja esitti kysymyksen, halusinko vastaanottaa Jeesuksen. Totta kai olin valmis, juuri siksi olin tänne tullut. Rukoilimme, ja hän siunasi minut Jeesuksen seuraajaksi.
Juhlilta palasin kesätöihin mielessä seuraava kysymys: Mikä minusta tulee, mihin Jumala minut jatkossa johdattaa? Olin saanut Pentti Heinilältä tiedon, että siellä, missä sain olla siunattavana Herran seuraan, alkaisi miesylioppilaille teologinen lähetyspappikoulutus.
Istuin yöpaikassani hakupaperit sylissäni, iso kysymys sydämelläni: Onko Jumalan tahto, että lähetän hakemukseni tähän koulutukseen? Sanoin mielessäni Herralle: Nyt minä en tiedä, mikä on oikein ja viisasta, mutta avaan summassa tuon rippilahjaksi saamani Raamattuni. Jos se lause, mikä ensimmäisenä osuu silmiini, on myönteinen, niin lähetän hakupaperit, mutta jos se on kielteinen, niin en lähetä.
Avasin Raamattuni ja luin: ”Kun teet lupauksen Jumalalle, niin täytä se viivyttelemättä; sillä ei ole hänellä mielisuosiota tyhmiin: täytä mitä lupaat. On parempi, ettet lupaa, kuin että lupaat etkä täytä. Älä anna suusi saattaa ruumistasi syynalaiseksi, äläkä sano, että se oli erehdys…” (Saarn. 5:3–5).
Vastaus oli myönteinen. Liimasin kirjekuoren kiinni ja pudotin sen seuraavana päivänä postin kuljetettavaksi. Minut valittiin teologiselle kurssille ja valmistuin lähetyspapiksi vuonna 1975. Ensimmäinen lähetyskenttämme vaimoni kanssa oli Itävallasta käsin tehtävä avustamis- ja kirjallisuustyö Itä-Euroopan vainotun kirkon parissa. Toisen kauden olimme Etiopiassa. Suomeen palattuamme toimin lähettien kouluttajana sekä Jumalan miehenä oman maamme eri toimissa. Nyt olen eläkkeellä, mutta aktiivina Herran johdatusta edelleen pyytäen.
Teksti: Idän kirjallisuustyö
Toim. Marja Neuvonen
Kuvat: Idän kirjallisuustyö