Lähetystyöntekijä Anna Vähäkankaan kielitieteellinen ammattitaito auttaa hyvän raamatunkäännöksen aikaansaamisessa. Anna kertoo, kuinka hän uudessa työtehtävässään auttaa käännöskonsultteja.
Työssäni Etiopian raamatunkääntäjien kielitieteellisenä neuvonantajana tutkin aiemmin alen kieltä. Ensin keräsin sanalistan murteesta, joka oli valittu kirjakielen pohjaksi. Se auttoi kääntäjiä näkemään, miten heidän tulisi korjata toiselle murteelle tekemäänsä käännöstä. Sitten tein äännetutkimusta, joka tukee alen oikeinkirjoitusjärjestelmän kehittämistä ja äidinkielistä kouluopetusta.
Loppuvuodesta 2024 aloitin uuden työtehtävän: kielioppitiivistelmien laatimisen käännöskonsulteille. Ennen kuin raamatunkäännös voidaan julkaista, käännöskonsultin tulee tarkastaa se. Yleensä konsultti ei osaa kyseistä kieltä vaan joutuu turvautumaan sanatarkkaan takaisinkäännökseen. Koska kielet eroavat toisistaan monin tavoin, käännöksissä voidaan törmätä yllättäviin ongelmiin. Konsultin olisi siksi hyvä tietää jotain kielestä, jonka käännöstä hän tarkastaa. Hänellä ei ole kuitenkaan aikaa istua päiväkausia kirjastossa lukemassa, mitä kielestä on julkaistu. Käyn siksi läpi muiden tekemiä kielioppiesityksiä ja poimin niistä sellaisia asioita, joihin konsultin tulisi kiinnittää huomiota. Etiopiassa käydessäni kielitieteellinen konsultti Andreas Joswig selitti minulle, mitä nämä kielioppiasiat ovat ja millaisia ongelmia ne voivat aiheuttaa.
Ensimmäinen kieli, johon tutustun, on Lounais-Etiopiassa puhuttava arbore. Se on itäkuusilainen kieli ja sukua alelle. Sen noin 9 000 puhujaa asuu Chew Bahirin eli Suolajärven ympäristössä ja he ovat suurimmaksi osaksi animisteja, eli he uskovat, että esineisiin, paikkoihin ja luonnonilmiöihin liittyy henkiä. Arboren kielelle on hiljattain laadittu oikeinkirjoitusjärjestelmä ja aapinen on valmisteilla. Uutta testamenttia äidinkielelleen kääntävillä arboreilla ei ole apunaan käännösneuvonantajaa, siksi kielioppitiivistelmä heidän kielestään on erityisen tarpeellinen.
Teksti: Anna Vähäkangas
Kuvassa Anna Vähäkangas iloitsee diraitankielisen Uuden testamentin käyttöönottojuhlassa Gidolen kirkolla Lounais-Etiopiassa. Kuva: Sanna Suutari
Anna Vähäkangas
- Kotoisin Janakkalasta
- Koulutukseltaan filosofian maisteri (englanti, kielitiede, fonetiikka).
- Lähti Etiopiaan kielikouluun vuonna 2014 (amharan kieli). Työ alkoi vuonna 2016.
- Työskentelee raamatunkäännöstyössä kielitieteellisenä neuvonantajana tällä hetkellä Suomesta käsin.
LIITY Annan lähettäjätiimiin tilaamalla hänen uutiskirjeensä sähköpostiisi >>tästä.
Artikkeli on julkaistu Kansanlähetyksen Suuressa mukana -lehdessä, joka ilmestyi 19.3.2025.