Anna Vähäkankaan tutkimustyö antaa pohjan raamatunkäännöksen onnistumiselle

20.3.2026

Lähetystyöntekijämme Anna Vähäkangas työskentelee Etiopian raamatunkääntäjien kielitieteellisenä neuvonantajana. Kuvassa hän avustaa kääntäjiä kielioppityöpajassa maan pääkaupungissa Addis Abebassa joulukuussa 2025. 

Anna Vähäkankaan kutsumuksena on auttaa raamatunkääntäjiä tekemään hyviä ja selkeitä raamatunkäännöksiä, jotka tulevat käyttöön ja joiden kautta ihmiset saavat tulla tuntemaan Jumalan. Hän edistää raamatunkäännöstyötä kielitieteellisellä osaamisellaan.

– Haluan tukea pientenkin kielten puhujia äidinkielensä käyttämisessä, koska kaikki ovat arvokkaita Jumalan silmissä.

Vähäkangas kertoo, että koskettavimpia hetkiä hänen työssään on, kun joku pienen, halveksitun kansan jäsen oppii arvostamaan itseään, omaa kieltään, kulttuuriaan ja kansaansa. Lähetystyöntekijän arjessa rukoukset ovat Vähäkankaan kokemuksen mukaan osa päivittäisiä onnistumisen kokemuksia.

– Eksyin kerran ajaessani autoa Etiopiassa. Rukoilin Jumalaa antamaan minulle jonkin vinkin, minne pitäisi mennä. Eräässä risteyksessä tuli mieleen kääntyä oikealle, vaikka se tuntuikin väärältä suunnalta. Käännyin sinne ja löysin tien kotiin.

Yhteistyön voimaa

Tärkeä periaate Vähäkankaan työssä on yhteistyö, jossa kaikkien panos on arvokas.

– En tutki jotain sattumanvaraista kieltä pelkästä tutkimisen ilosta, vaan tutkimukseni liittyy Raamatun kääntämiseen tai muuten kielen kehittämiseen. Siihen kuuluvat esimerkiksi oikeinkirjoitusjärjestelmän tai äidinkielisen kouluopetuksen kehittäminen.

Kielitieteellisen työn mahdollistavat monet tekijät. Vähäkankaan lähettävinä tahoina toimivat Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Rauhan Sana, lukuisat nimikkoseurakunnat, kansanlähetyspiirit ja yksittäiset työn tukijat, Wycliffe raamatunkääntäjät, Etiopian SIL ja työtoverit Etiopiassa. Myös viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä. Etiopian SIL:ssa työyhteisöön kuuluvat muun muassa esihenkilö, henkilöstöpäällikkö, kanslisti, IT-tukihenkilöt, kirjastonhoitaja ja kielitieteilijät. Kansanlähetyksellä on myös paikallisia työntekijöitä Etiopiassa: asiainhoitaja sekä vierastalon apulainen ja vartijat.

Anna Vähäkangas Lounais-Etiopian Gidolessa. Kuva: Sanna Suutari
Anna Vähäkangas iloitsee diraitankielisen Uuden testamentin käyttöönottojuhlassa Lounais-Etiopian Gidolessa marraskuussa 2024. Kuva: Sanna Suutari

– Työ on mahdollista esirukousten ja taloudellisen tuen ansiosta. Vaikeina aikoina rohkaisevat viestit tai ystävällinen sana kohdatessa ovat auttaneet jaksamaan. Olen kiitollinen myös siitä, että kun vierailen seurakunnissa kertomassa työstäni, lähetystyön ystävät tarjoavat majapaikan, aterian tai kyydin.

Yksikkö, kaksikko ja monikko

Kielen tutkimus- ja kehitystyötään Vähäkangas tekee yleensä yksin tietokoneensa ääressä. Kielitieteellinen konsultti ohjaa hänen työtään ja antaa arvokkaita neuvoja.

– Pyrin oppimaan uusia asioita ja kehittymään työssäni. On tärkeää, että tekemästäni tutkimuksesta olisi oikeasti hyötyä.

Vähäkangas laatii tutkimuskirjallisuuden pohjalta tiivistelmiä kielioppiin liittyvistä yksityiskohdista, jotka kääntäjien, neuvonantajien ja tarkastajien tulee ottaa huomioon käännöstyötä tehdessään.

– Kielessä, jonka kielioppitiivistelmää olen nyt tekemässä, on yksikön ja monikon lisäksi kaksikko. Tämä tarkoittaa, että tässä kielessä monikkomuoto viittaa vähintään kolmeen. Jos jotain on vain kaksi, täytyy käyttää kaksikkoa. Tässä raamatunkääntäjien on oltava tarkkana: viittaako alkutekstin monikko kahteen vai useampaan?

Vähäkangas painottaa, että jos kirjoitusjärjestelmä ei ole toimiva, lukija joutuu arvailemaan, mitä tekstissä tahdotaan sanoa. Motivaatiota ei välttämättä riitä arvailuun kovin pitkäksi aikaa, vaan tämä lopettaa lukemisen.

– Toimiva oikeinkirjoitus edistää raamatunkäännöksen käyttöä.

Äännetutkimus tukee oikeinkirjoitusjärjestelmän kehittämistä. Tutkimuksessaan Vähäkangas ei ota kantaa siihen, miten kieltä pitäisi kirjoittaa, tai millä kirjaimella jokin äänne pitäisi kirjoittaa.

– Kerron vain, mitkä ne äänteet ovat, jotka oikeinkirjoituksessa pitäisi merkitä tavalla tai toisella.

Kirjoitusjärjestelmän kehittäminen tukee niin Raamatun kääntämistä kuin äidinkielistä kouluopetustakin.

– Jos kirjoituksessa ei tehdä riittävästi eroja äänteiden välillä, kirjoitettua tekstiä on vaikea ymmärtää. Jos esimerkiksi vaikka suomen kielessä ei tehtäisi eroa lyhyiden ja pitkien äänteiden välillä, lika ja liikaa kirjoitettaisiin samalla tavalla.

Kaikki alkaa kirjakielen luomisesta

Vähäkangas kertoo, että alenkielisen Raamatun käännöstyö aloitettiin ennen kuin kirjakieltä oli olemassa. Tässä tapauksessa niin kuin monissa muissakin kielissä Etiopiassa raamatunkääntäjät eivät luo kirjakieltä.

– Silloin tulee näitä ongelmia, että käännöksessä käytettävä murre tai oikeinkirjoitus ei olekaan virallinen. Paikallisviranomaiset eivät olleet saaneet päätettyä, mikä kielen murteista toimisi kirjakielen pohjana. Kun päätös lopulta tehtiin, valinta ei osunutkaan siihen murteeseen, jota kääntäjät jo käyttivät.

Tässä vaiheessa Vähäkangasta pyydettiin apuun tutkimaan valittua standardimurretta.

– Aloittaessani alen äännetutkimuksen Etiopiassa sain tavata useita kielenpuhujia. Palattuani Suomeen yritin itsekseni analysoida keräämääni aineistoa, mutta joidenkin äänteiden ”käyttäytyminen” ei tuntunut johdonmukaiselta.

Vähäkangas halusi saada aineistoa vielä yhdeltä tutkimansa murteen puhujalta, mutta tämä ei osaa englantia. Ajatus amharankielisestä kielentutkimusta käsittelevästä puhelinkeskustelusta, oli hänen mielestään niin pelottava, että hänen oli käännyttävä rukouspiirinsä puoleen.

– Kun olimme rukoilleet asian puolesta, rohkaistuin seuraavana päivänä lähettämään tälle henkilölle viestin, jossa pyysin äänityksiä tietyistä sanoista. Vastausviestissä luki yksinkertaisesti, ”Voitko soittaa?” Pohdin kauhuissani, miten osaisin selittää asiani jotenkin paremmin suullisesti, jos hän ei ollut ymmärtänyt kirjallista viestiäni. Kun soitin, hän ojensikin puhelun englannintaitoiselle henkilölle. Pian puhelimeeni kilahti pyytämiäni sanoja ääniviesteinä.

Vähäkangas oli jo aiemmin luonut 1 700 sanan sanalistan ja antoi sen käännöstiimin käyttöön. Samanlainen sanalista oli aiemmin kerätty kääntäjien käyttämästä murteesta. Näiden listojen vertailu antoi käännöstyön tekijöille osviittaa siitä, miten jo tehtyä käännöstä tulisi muokata.

Äännejärjestelmän erikoisuuksia

Sanalistan keräämisen jälkeen Vähäkangas laati esityksen kielen äännejärjestelmästä. Alessa kuten suomessakin äänteiden pituudella on merkitystä.

– Siinä on joitakin suomalaiselle erikoisia äänteitä, kuten ejektiivejä eli ”paukahtavia” konsonantteja, ja implosiiveja eli konsonantteja, joissa ilma kulkee suuhun sisään eikä ulos niin kuin tavallisissa konsonanteissa. Ale on myös sävelkieli, eli sanoilla on äänteiden ja niiden pituuden lisäksi tietty melodia.

Alen kielelle on käännetty Uusi testamentti, mutta sitä ei ole vielä ehditty julkaista. Vanhasta testamentista Ensimmäinen ja Toinen Mooseksen kirja on käännetty, ja parhaillaan työn alla on Joosuan kirja. Sitä tarkastaa Kansanlähetyksen lähetystyöntekijä, käännöskonsultti Mirjami Uusitalo.

Tutkittavat kielet vaihtuvat

Joulukuussa Vähäkangas sai valmiiksi arboren kielen kielioppitiivistelmän. Kieli on itäkuusilainen kuten ale, ja yksi vähiten tutkituista tämän kieliperheen jäsenistä. Tämä johtuu siitä, että alue, jolla sitä puhutaan, on syrjäinen ja huonojen kulkuyhteyksien päässä. Arboren noin 9 000 puhujaa asuvat Chew Bahirin eli Suolajärven ympäristössä, ja he ovat suurimmaksi osaksi animisteja.

– Kielelle on hiljattain laadittu oikeinkirjoitusjärjestelmä ja aapinen on valmisteilla. Uutta testamenttia äidinkielelleen kääntävillä arboreilla ei kuitenkaan ole apunaan käännösneuvonantajaa. Siksi kielioppitiivistelmä heidän kielestään on erityisen tarpeellinen.

Arboren kielelle käännetään Uutta testamenttia, ja sille on äänitetty Luukkaan evankeliumiin perustuvia Jeesuksen opetuksia. Myös kertomuksia Mooseksesta on äänitetty.

Vähäkangas kertoo, että tutkittava kieli vaihtuu usein. Tänä vuonna hänen tavoitteenaan on saada saada valmiiksi kaksi kielioppitiivistelmää.

– Se, minkä nimenomaisen kielen parissa milläkin hetkellä työskentelen, on vähemmän olennaista. Työni poikkeaa tässäkin suhteessa muiden Kansanlähetyksen raamatunkääntäjien työstä.

Teksti: Anne Lepikko
Artikkelin pääkuva: Chris Pluger/Lutheran Bible Translators

***

Tule mukaan Annan lähettäjäksi

Haluaisitko tietää lisää Annan työstä? Tilaa Annan uutiskirje sähköpostiisi, niin pääset mukaan tutustumaan hänen työnsä arkeen ja juhlaan.

Uutiskirjeen pääset tilaamaan Kansanlähetyksen kotisivuilta >>tästä. Kirjeen tilausmahdollisuus löytyy avautuvan sivun alaosasta.

Share This