Anna Vähäkangas kulkee Mikael Agricolan jalanjäljissä

13.12.2021

Raamatunkäännöstyössä toimii tänäkin päivänä ihmisiä, joilla on sama tehtävä kuin Agricolalla aikanaan: luoda omalle, vain puhutulle kielelleen kirjallinen muoto, ennen kuin sille voidaan kääntää Raamattu. Heidänkin tulee pohtia, miten kieltä kirjoitettaisiin ja mitä murretta käytettäisiin. Pitää myös päättää, millä tavalla mikin äänne merkittäisiin.

Kielen puhujat eivät aina osaa kertoa, millaisia äänteitä heidän kielessään on, vaikka he osaavatkin puhuessaan käyttää niitä. Siksi äännejärjestelmän selvittämiseen tarvitaan huolellista kielitieteellistä tutkimusta. Sen pohjalta luodaan kielen oikeinkirjoituksen perusta.

Tällaista työtä tekee Kansanlähetyksen lähetystyöntekijä, kielitieteellinen asiantuntija Anna Vähäkangas. Hän tutkii Etiopiassa puhuttavia kieliä, joille Raamattua käännetään, ja avustaa käännösprojekteissa SIL Etiopiassa -järjestön työyhteydessä. Maassa puhuttavien yli 80 kielen tutkimisessa riittää työtä, sillä vain noin puolelle niistä on käännetty vähintään Uusi testamentti eikä kaikkia kieliä vielä edes kirjoiteta.

Annan vastuulla on ollut analysoida erityisesti Etelä-Etiopiassa
puhuttavaa alen kieltä, jotta syntyvä raamatunkäännös olisi alusta asti mahdollisimman toimiva. Alen kielen puhujia on noin 80 000.

Anna Vähäkangas osallistui sävelkielten työpajaan Addis Abebassa joulukuussa 2016. Hänen kanssaan alen kielen säveliä pohtimassa alen puhujat Eyob Sorasse (vas.), Like Mesfin ja Urfuche Lemita. Alen kieli on sävelkieli, mikä tarkoittaa, että kielessä sanan "melodia" on olennainen osa sanaa. Kuva: Anna Vähäkankaan arkisto
Anna Vähäkangas osallistui sävelkielten työpajaan Addis Abebassa joulukuussa 2016. Hänen kanssaan alen kielen säveliä pohtimassa alen puhujat Eyob Sorasse (vas.), Like Mesfin ja Urfuche Lemita. Alen kieli on sävelkieli. Se tarkoittaa, että kielessä sanan ”melodia” on olennainen osa sanaa. Kuva: Anna Vähäkankaan arkisto.

– Viranomaiset pyysivät järjestöämme aloittamaan valtion kouluissa äidinkielisen kouluopetuksen alen kielellä, koska kielellä oli jo raamatunkäännöstyötä. Kouluopetus alkoi vuonna 2016, jolloin oikeinkirjoitusta ei ollut vielä virallistettu. Käännösneuvonantaja Luminita ”Lumi” Prisecaru opetti opettajille alen puolivirallisen oikeinkirjoituksen. Siinä hän käytti hyväkseen siihen mennessä tekemääni alen äännejärjestelmän tutkimusta, Anna Vähäkangas kertoo.

Alen kielen virallinen oikeinkirjoitusjärjestelmä otettiin käyttöön keväällä 2020. Oikeinkirjoitusjärjestelmän kehittämisessä oli mukana sekä käännös- että opetustyöntekijöitä.

– Koen työssäni tärkeäksi sen, että voin tehdä sellaista kielentutkimusta, joka palvelee kieliyhteisöä: että kielellä on toimiva oikeinkirjoitus, jonka kielenpuhujat hyväksyvät ja jota he osaavat käyttää, että lapset saavat käydä koulua omalla kielellään ja että aikuisetkin oppivat lukemaan ja kirjoittamaan. Tärkeää on myös se, että raamatunkäännöksestä tulee luonteva ja tarkka, Anna kertoo.

Anna Vähäkankaan tutkimustyö on tukenut alenkielisten evankeliumien ja Apostolien tekojen käännöstyötä. Näiden kirjojen käyttöönottojuhlaa vietettiin Etiopiassa alenkielisten asuinalueella 28.3.2021. Kuvassa mukana kääntäjä Solomon Too (edessä kyykyssä), käännösneuvonantaja Luminita Prisecaru (eturivi, kolmas vasemmalta) ja SIL Etiopiassa -järjestön johtaja, tri Yonathan Zeamanuel (takarivi, toinen oikealta). Kuva: SIL Etiopiassa arkisto
Anna Vähäkankaan tutkimustyö on tukenut alenkielisten evankeliumien ja Apostolien tekojen käännöstyötä. Näiden kirjojen käyttöönottojuhlaa vietettiin Etiopiassa alenkielisten asuinalueella 28.3.2021. Kuvassa mukana kääntäjä Solomon Too (edessä kyykyssä), käännösneuvonantaja Luminita Prisecaru (eturivi, kolmas vasemmalta) ja SIL Etiopiassa -järjestön johtaja, tri Yonathan Zeamanuel (takarivi, toinen oikealta). Kuva: SIL Etiopiassa -järjestön arkisto
Mikä Annaa sytyttää hänen työssään?

– Kielten tutkiminen on ylipäätään mielenkiintoista, mutta tämän työn tekee erityisen merkitykselliseksi se, että kyseessä ei ole kuollut kieli vaan on olemassa oikeita, eläviä ihmisiä, jotka puhuvat alen kieltä. Koska kieli on pieni ja vähän tutkittu eikä sitä ole kirjoitettu kovin pitkään, tutkimukselle on todellista tarvetta. Suomikin oli hyvin pieni kieli siinä vaiheessa, kun Mikael Agricola käänsi Raamattua, ja siitäkin syystä tunnen sympatiaa pienten kielten puhujia kohtaan.

Teksti: Anne Lepikko
Annan kuva: Philippe Guiessaz

Artikkeli on julkaistu Kansanlähetyksen Suuressa mukana -lehdessä 4/2021.

Tule mukaan

Kansanlähetyksen 56 lähetystyöntekijästä 12 toimii raamatunkäännöstyön parissa neljällä mantereella. Raamatunkäännöstyömme kautta yhä useammalla ihmisellä on mahdollisuus kuulla ilosanoma Jeesuksesta omalla sydämen kielellään.

Muista yhteistä työtämme rukouksin ja lahjoita Anna Sanan puhua -keräykseen, jonka tuotto käytetään raamatunkäännöstyöhömme.

Raamattu omalla äidinkielellä kuuluu kaikille. Tehdään yhdessä siitä mahdollista.

Voit lahjoittaa tämän sivun alaosassa olevalla lahjoituspainikkeella tai vaihtoehtoisesti pankissasi viitteellä 70344 tilille:

Nordea: FI83 2070 1800 0283 25,
OP: FI14 5043 1920 0034 52 tai
Danske Bank: FI 83 8000 1501 5451 08.

Voit lahjoittaa myös:

  • soittamalla 0600 180 10 (hinta 10,01 € + pvm/mpm) tai 0600 190 90 (hinta 20,45 € + pvm/mpm)
  • MobilePayllä, 37850, kommenttikenttään: raamatunkäännöstyö

Lämmin kiitos! Jumalan siunausta sinulle.

Lue lisää keräyksestä >>tästä.

Lahjoita Anna Sanan puhua -keräykseen

Tästä painikkeesta pääset lahjoittamaan nettipankkisi kautta. Lämmin kiitos sinulle.

Lahjoita

Share This