Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: »Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset.
Siellä oli myös naisprofeetta Hanna, Asserin heimoon kuuluvan Penuelin tytär. Hän oli jo hyvin vanha. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, mutta nyt hän oli ollut leskenä jo kahdeksankymmenenneljän vuoden ajan. Hän ei poistunut temppelistä minnekään, vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen. Juuri sillä hetkellä hän tuli paikalle, ja hän ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
Kun he olivat tehneet kaiken, mitä Herran laki vaati, he palasivat Galileaan kotikaupun-kiinsa Nasaretiin. Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo seurasi häntä.» Luukas 2:33–40.
Mikä sai Joosefin ja Marian ihmettelemään sitä, mitä vanha Simeon sanoi? Vanha profeetta julisti avoimesti Jeesuksen tulevasta elämästä! He olivat temppelissä, missä ihmiset tutkivat kirjoituksia, ja aivan varmasti he olivat lukeneet Messiaan tulosta. Nyt Simeon kertoi julkisesti kaikille tämän lapsen tulevaisuudesta, joten Joosefilla ja Marialla oli täysi oikeus olla ihmeissään. Toiset saattoivat katsoa Jeesusta ja nähdä hänet vain tavallisena lapsena, mutta tämä vanha mies näki Jeesuksessa jotain erityistä. Hän myös ilmoitti sen kaikille.
Mutta ymmärrätkö, mikä sai Simeonin näkemään suoraan Jeesuksen persoonaan ja tulevaisuuteen? Sen sai aikaan hänessä oleva Pyhän Hengen läsnäolo. Juuri saarna-tekstin edellä Raamattu kertoo, että Jumalan Henki johdatti häntä. Kun Jumalan Henki johtaa meitä, saamme tietää monia asioita, joita Jumala on suunnitellut tätä maailmaa varten. Hän nimittäin ilmoittaa ne meille, jotta voimme julistaa ne ihmisille.
Haluan, että kysymme vielä itseltämme jotain muutakin. Miksi Joosef ja Maria olivat ihmeissään, vaikka enkeli oli jo aikaisemmin kertonut heille siitä? Heidän ihmettelynsä paljastaa meille erään tärkeän asian. Kun Jumalan sanaa saarnataan, se ei koskaan palaa tyhjänä. Se vaikuttaa ja on aina vaikuttanut ihmisiin. Jotkut se tekee iloisiksi, koska se yhdistää heidät Jumalaan. Toiset se puolestaan saa vihaisiksi, koska se käskee heidän luopua sellaisesta, mistä he haluaisivat pitää kiinni. Maria ja Joosef tiesivät totuuden Jeesuksesta. He olivat ihmeissään, että myös Simeon tiesi sen. Jos heillä ei ollut rohkeutta kertoa sitä ihmisille, he ihmettelivät, että vanha profeetta kertoi sen rohkeasti kaikille.
Hyvät ystävät, Jumala on valmistanut monet meistä ihmisistä julistamaan hänen ihmeitään tälle maailmalle. Silloin kun me emme hoida omaa osaamme, tulee muita, jotka varmasti tekevät sen. Totuus ei jää koskaan piiloon. Se palvelee Jumalan tarkoitusta, mutta hänen omalla ajallaan.
Maria ja Joosef veivät Jeesuksen temppeliin, Herran huoneeseen, missä Simeon ja Hanna kohtasivat hänet. Tässä on tärkeä sanoma meillekin tänään. Vaikka Simeon ja Hanna eivät olisi tienneet, missä Maria ja Joosef olivat, Jumala tiesi. Hän lähetti nämä kaksi vanhusta heidän luokseen, samoin kuin oli lähettänyt paimenet ja Itämaan tietäjät, mutta Simeonin ja Hannan hän lähetti temppeliin.
On olemassa sovitut ja erityiset paikat, missä kohtaamme Jeesuksen. Näille kahdelle vanhukselle se paikka oli temppeli. Entä meille? Onneksemme kirkko ei ole ainoa paikka, missä voimme kohdata Jeesuksen. Jeesus itse on sanonut, että missä kaksi tai kolme ihmistä on koolla hänen nimessään, siellä hän on heidän keskellään. Se tarkoittaa, että olemmepa koolla Jeesuksen nimessä kirkossa, raamattupiirissä tai rukouspiirissä, me kohtaamme Jeesuksen.
Noiden lisäksi Jeesus on aina siellä, missä ihmiset ovat. (Matt. 25:31–46) Hän sanoo: “Minä olin vankilassa, mutta te ette käyneet katsomassa minua. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin yksinäinen, mutta te ette käyneet minua katsomassa.” Jeesus on ihmisten keskellä. Jos kuljemme heidän ohitseen emmekä huomioi heitä, saamme olla varmoja, että ohitamme Jeesuksen. Meidän täytyy olla ihmisten kanssa riippumatta heidän uskostaan, sukupuolestaan, väristään ja iästään. Kaikissa ihmisissä on Jumalan kuva. Jokainen on saanut elämän henkäyksen Jumalalta, ja ennen kaikkea, Jeesus on kuollut meidän jokaisen puolesta.
Jos tuo ei vielä riitä, meillä on Raamattu! Siinä Jeesus esitellään meille. Monet, jotka ovat lukeneet Raamattua, ovat kohdanneet Herran, ja heidän elämänsä on muuttunut. Siitä syystä me kirkkona rohkaisemme ihmisiä, ei pelkästään käymään kirkossa, vaan lukemaan Raamattua myös yksin ollessaan ja uskomaan siihen Jumalaan, josta Raamatussa kerrotaan.
Hyvät ystävät, jos ette ole lukeneet Raamattua tähän asti, voitte tästä vuodenvaihteesta eteenpäin järjestää päivittäisen aikataulunne niin, että siihen jää aikaa myös Raamatun lukemiselle. Kun teette niin, opitte tuntemaan tämän Jeesuksen, jonka syntymää juhlimme muutama päivä sitten.
Tämän päivän tekstissä sanotaan, että Simeon siunasi heidät. Sana siunata, niin kuin sitä Raamatussa käytetään, tarkoittaa rauhan, ilon ja kaikkinaisen hyvän toivottamista toiselle. Simeon siis toivotti rauhaa, iloa ja kaikkea hyvää vanhemmille ja lapselle. Evankeliumitekstimme viimeisessä jakeessa sanotaan, että “lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo seurasi häntä.” Kun saamme armon ja suosion Jumalan edessä, Jumala toimii niin, että saamme suosion myös ympärillämme olevien ihmisten edessä.
Teksti kertoo myös Hannasta, joka hänkin oli vanha ja kiitti Jumalaa näkemästään ja puhui hänestä. Valitettavasti emme tiedä, mitä hän sanoi Jeesuksesta. Yhden asian tiedämme kuitenkin hänestä varmasti. Hän oli pyhittänyt elämänsä Jumalalle, ei koskaan poistunut temppelistä ja oli paastonnut ja rukoillut paljon. En tiedä, mitä ajattelemme siitä, mitä hänestä tässä sanotaan. Paastoaminen saattaa tuntua teolta, jonka monet nykyihmiset mieluummin jättävät väliin.
Luukkaan tarkoituksena ei ole korottaa sitä, mitä hän teki, eikä vedota ihmisiin, että heidän pitäisi tehdä samalla tavalla. Luukas haluaa yksinkertaisesti osoittaa, kuinka paljon elämästään tämä vanha nainen oli tarjonnut Jumalalle. Varmasti Luukas haluaa kutsua myös meitä miettimään, miten oman elämämme käytämme. Leski oli käyttänyt koko elämänsä Jumalaa palvellen, paastoten ja toisten puolesta rukoillen. Jumalan palveleminen oli hänen elämänsä. Ja sillä tavalla Jumala ilmoitti hänelle Messiaasta.
Hyvät ystävät, Jeesus on tullut luoksemme meitä varten. Kun otamme hänet vastaan ja annamme itsemme hänelle, niin kuin tämä leski teki, Jumala tekee asuinsijansa sydämeemme. Tavalliset ihmiset eivät ymmärrä, että kun Jumala asuu meissä, silmämme avataan ja me kykenemme näkemään. Kun Jeesus vietiin temppeliin, vain Simeon ja Hanna näkivät hänet Kristuksena, koska he olivat antaneet koko elämänsä Jumalalle.
Sanomme, että tänään voimme kohdata Jeesuksen erilaisissa paikoissa, emme ainoastaan kirkossa. Olkoonpa paikka mikä tahansa, ne, jotka kohtaavat hänet, ovat valmiit jättämään kaiken, mikä estää heitä näkemästä häntä. Hän tuli maailmaan, ja monet odottivat häntä mutta eivät kohdanneet häntä pelastajanaan. Samalla tavalla saattaa tapahtua meille tänään. Voimme käydä kirkossa useinkin, mutta emme silti kohtaa Jeesusta, jos pidämme kiinni sellaisesta, mistä hän ei pidä.
Hän on tullut juuri sinne, missä nyt olemme. Hän on täynnä armoa ja laupeutta. Hän on tullut viedäkseen meidät takaisin sinne, minne kuulumme. Hän tahtoo, että meillä on rauha Isän kanssa, rauha itsemme kanssa ja lähimmäistemme kanssa. Hän on tullut uudistamaan kadonneen identiteettimme ja asettamaan meidät takaisin oikealle paikalle.
Jeesuksessa meillä on kaikki, koko paketti, mitä Jumala tarjoaa meille. Me tiedämme sen, kun vietämme aikaa hänen kanssaan lukemalla hänen sanaansa, käymällä jumalanpalveluksissa, osallistumalla ehtoolliselle ja elämällä hänelle. Sanokaamme hänelle ”kyllä” ja ottakaamme vastaan kaikki, mitä hän meille Jumalan kunniaksi tarjoaa.
Jumala kantaa meidät taas uuteen armon vuoteen. Näin hän on ollut uskollinen vuodesta toiseen. Silloinkin kun me emme huomioi häntä, hän pysyy uskollisena meille, pitää meistä huolta ja kutsuu meitä takaisin luokseen.
Monet on kutsuttu joukostamme pois viime vuoden aikana, mutta Jumala on jättänyt sinut elämään tiettyä tarkoitusta varten. Katso ympärillesi ja mieti, kuinka olet suhtautunut häneen ja lähimmäisiisi. Jos huomaat, että jossain kohdassa olet tehnyt väärin, Jumala toivoo, että päättäisit menneen vuoden puhtaalta pöydältä. Ei ole väliä, kuinka likainen pöytäsi on tällä hetkellä. Jeesus tuli tähän maailmaan juuri sitä varten, ottamaan syntimme pois. Sinun ei tarvitse kantaa niitä mukanasi. Hänen rakkautensa meitä kohtaan on niin suuri, että hän ei jätä yhtään syntiä anteeksi antamatta, kun me tunnustamme ne.
Antakoon Jumala sinulle silmät, jotka näkevät hyvin ja sydämen, joka ymmärtää hänen rakkautensa arvon ja ottaa sen vastaan.
Hyvää uutta vuotta!
Kirjoittaja toimii Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen piirijohtajana.