Oli Israelissa sota tai rauha, maassa vietetään aina juutalaisen juhlakalenterin juhlat. Syksyllä 2023 alkoi sota juuri, kun juhlakausi oli loppumaisillaan. Sotaa edeltävänä iltana laulettiin synagogissa ilolauluja sen kunniaksi, että Jumala antoi Mooseksen kirjat eli tooran. Aamulla ilojuhla muuttui hätä- ja rukoushuudoksi Jumalan puoleen, kun kansa pyysi pelastusta vakavasta hyökkäyksestä maata kohtaan.
Juhlien ytimessä onkin kätketty pelastussuunnitelma, vaikka juutalainen kansa ei näe Messiasta samalla tavalla kuin me kristityt. Juutalaiset eivät esimerkiksi juhli joulua, mutta usein heitä kiinnostaa nähdä, miten maassa asuvat ulkomaalaiset viettävät juhliaan.
Vaikka juutalaiset eivät usko Jeesukseen Messiaanaan, he tietävät, että Jeesus oli juutalainen ja syntyi Betlehemissä. Monen suomalaiskristityn kotiin on tullut naapurustosta juutalaisvieraita, jotka haluavat nähdä vaikkapa joulukuusen valoineen. Monet haluavat kurkata kirkkojen joulukoristeita ja kynttilöitä. Jokin joulun valossa kiinnostaa.
Jeesukseen uskova vähemmistö, messiaaniset juutalaiset, eivät myöskään koe joulua omakseen. He juhlivat juutalaisen juhlakalenterin juhlia, jotka on asetettu kolmannessa Mooseksen kirjassa. Sen lisäksi on muitakin juhlia, vaikkapa meidän joulumme kanssa usein samaan aikaan vietettävä valon juhla hanukka.
Monet messiaaniset juutalaiset ajattelevat, että Jeesus syntyi lehtimajanjuhlan aikaan ja täytti näin profetiat sekä syksyn juhlien syvimmän merkityksen. Heille Jeesus on kaikkien Raamatun juhlien ytimessä ja luo juhlakalenterin juhlille merkityksen.
Rukous on tärkeä osa Herran juhlia
Puhumme Suomessa usein israelilaisista tai juutalaisista juhlista. Raamatussa ne nimetään kuitenkin vähemmän kulttuuri-sidonnaisesti Herran juhliksi. Jumala itse ohjeistaa juhlat ja nimeää ne omiksi juhlikseen.
Jokaisella juhlalla on Raamatussa oma hepreankielinen yleisnimensä, ja myös yhteisnimike moadim, tai yksikkö moed. Tuo raamatullinen nimike tarkoittaa muun muassa sovittua juhla-aikaa tai -paikkaa. Juhlat ovat Jumalan kansalle ikään kuin tapaamiskutsuja. Jumala haluaa yhteyttä omiinsa. Juhlissa rukous onkin merkittävä osa juutalaisten perinnettä niin uskonnollisille kuin messiaanisille juutalaisille.
Meillekin kristilliset juhlat ovat hyviä hetkiä antaa enemmän tilaa rukoukselle. Nyt on tärkeää rukoilla rauhaa koko Lähi-itään ja sen kaikille kansoille. Rukoillaan myös, että Jumalan omaisuuskansan silmät näkisivät Rauhanruhtinaan, Messiaan ja Vapahtajan, antaman pelastuksen ja toivon omalle kansalleen, vaikeinakin aikoina.
Artikkeli on julkaistu Kansanlähetyksen Suuressa mukana -lehdessä 1.12.2023.
Artikkelin pääkuvassa on Shavuot-juhlan tanssijoita.
Teksti ja kuvat: SEKL