Ryttylän kylä on tiettävästi syntynyt 1300-luvun alkuun mennessä. Lähetyskeskuksen mailla sijaitsee keskiaikainen kylätontti, keskustaajama, joka rajautuu Haltiala-, Kansanlähetysopisto- ja Pirttilä-rakennusten sekä leikkipuiston väliselle alueelle. Pitkään asutettuna ollut, ikiaikaisen sanoman tyyssija huokuukin monia henkilöhistoriallisia tarinoita.
Vuoden 1539 maakirjassa Ryttylään oli kirjattu kahdeksan taloa. Tuolloin Martti Matinpoika viljeli maatilaansa, josta 1600-luvulla kasvoi rustholli, Ollilan ratsutila. Myöhemmin sitä alettiin nimittää Ryttylän kartanoksi.
Kartanon merkittävin ajanjakso alkoi vuonna 1801, jolloin sen osti Lempäälän Lastusten kartanon isäntä, majuri Carl Adolf Granfelt. Granfeltin aatelissuku tunnettiin aina 1800-luvulle saakka etenkin ammattiupseereistaan. Myöhemmin suvusta on noussut monia kirkollisia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Vuonna 1811 Carlin poika, ylijahtimestari August Fredrik Granfelt muutti Ryttylän kartanoon asumaan vaimonsa Magdalena Elisabeth af Enehjelmin ja heidän lastensa kanssa.
Granfeltien aikana kartano kehittyi merkittävästi. Autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan monet uudistukset heijastuivat myös Ryttylään. Koulu, kartanon maiden halki rakennettu Helsinki-Hämeenlinna-rautatie ja kartanon oma tiilitehdas kertoivat hämäläisille yhteiskunnan murrosvaiheesta.
Ryttylän kartanoa voitiin 1800-luvulta lähtien hyvällä syyllä kutsua sivistyksen kehdoksi. Suomen kansakoulun isä, pappi Uno Cygnaeus aloitti kartanossa koulunkäyntinsä. Unoa ja Granfelt-suvun poikia opetti pohjalainen papinpoika Abraham Mellenius, joka tunnettiin kovasta kuristaan. Juuri Mellenius todennäköisesti herätti Cygnaeuksen kiinnostuksen kasvatusoppia kohtaan. Turun yliopiston ollessa suljettuna kaupungin palon vuoksi, annettiin Ryttylän kartanossa 1820-luvun lopulla myös tapa- ja tanssikoulutusta yliopiston harjoitusmestarin johdolla. Tästä Unokin sai nuorena miehenä osansa.
1850-luvun puolivälissä viinanjuonnin kielteiset vaikutukset tiedostettiin maassa laajalti. Ratkaisuna paloviinan korvaajaksi nähtiin mallasjuoma. Kesällä 1856 August Granfeltin vanhin poika, tuomari Carl Gustaf Adolf Granfelt perustikin kartanon maille, Punkanjoen varteen Ryttylän Oluttehtaan.
Suomenruotsalaisena kirjailijana ja runoilijana ansioitunut Karl August Tavaststjerna asui ja työskenteli kartanon päärakennuksessa, Haltialassa noin 1868-1880. Karl muutti tähän äitinsä kotikartanoon perheensä mukana Mikkelistä, Annilan kartanosta, koska hänen isänsä, urasotilas Carl Johan Tavaststjerna oli saanut siirron lähistölle, toiseen yksikköön. Karlin äiti, Catharina Fredrika Granfelt kuoli pian Ryttylään muuton jälkeen lavantautiin saatuaan tartunnan sairastuvalla, jonka hän oli perustanut 1860-luvun nälkävuosien kerjäläisiä varten. Karl Tavaststjernan teos Hårda tider (Kovina aikoina, suom. Juhani Aho) lienee kirjoitettu osin Ryttylän kartanon tapahtumat mielessä.
Granfeltin suku omisti Ryttylän kartanon 75 vuoden ajan. Vuonna 1876 Granfeltin perikunta myi tilan kenraalimajuri Carl Arvid Mauritz Standertskjöldille. Hän yhdisti tiilitehtaan ja olutpanimon toiminnan. Vuonna 1885 kartanon uudeksi omistajaksi tuli huutokaupan myötä eversti Hugo Robert Standertskjöld, joka on rakennuttanut Hämeenlinnassa sijaitsevan Aulangon puistometsän. Huutohinta oli 225.000 silloista markkaa irtaimistoineen.
Vuonna 1890 Standertskjöld luovutti Hausjärven kunnalle kartanon maata kansakoulun perustamista varten. Nelisen vuotta aiemmin lopettaneen oluttehtaan hirsinen rakennus purettiin ja siirrettiin lähistölle muutettuna koulun tarpeisiin sopivaksi. Kansakoulun toiminta alkoi vuonna 1891.
Hugolle Ryttylän kartano oli sivutila suurempien joukossa. Vuonna 1909 hän myikin kartanon kauppaneuvos Paul Chemelewskille. Vielä samana vuonna kartano palstoitettiin. Kartano oli viitisen vuotta Ryttylän tiilitehtaan hallussa, kunnes se vuonna 1914 myytiin Helsingin kaupungille, joka luovutti sen Helsingin kaupunkilähetyksen, nykyisen Helsinki Mission käyttöön. Kaupunkilähetys aukoi uutta uraa perustamalla Ryttylään maan ensimmäisen työttömien miesten työsiirtolan.
Vuonna 1918 sisällissodan vaikutukset ulottuivat myös Ryttylään. Helmikuussa työsiirtolan johtaja Olli Pajari joutui poliittisten erimielisyyksien vuoksi poistumaan paikalta työsiirtolan asukkaiden painostamana. Miehet ottivat alueen rakennuksineen hallintaansa. Tässä vaiheessa työsiirtolan emäntä, diakonissa Maria Sumelles sai vielä jäädä taloon. Huhtikuun alkuun mennessä suuri osa työsiirtolan miehistä oli liittynyt punakaartiin. Punaiset perustivat tiloihin lastenkodin, minkä jälkeen Maria ajettiin vangitsemisen uhalla pois. Hän pakeni naapurikylään Turkhaudalle, Laihon taloon. Työsiirtolan työt pysähtyivät.
Vuonna 1923 Helsingin kaupunki luovutti tilan lastensuojeluvirastolle, joka perusti alueelle koulukodin. Tilat mitoitettiin 140:lle yläkansakoulun ja jatkokoulun ikäasteilla oleville suomenkielisille pojille, jotka eivät vilkkautensa vuoksi sopineet tavallisen kansakoulun pulpetteihin.
Vuonna 1940 Ryttylän koulukodissa toimi aliupseerikoulu. Sittemmin kirjailijana tunnetuksi tullut Väinö Linna asui kartanon Pihlajamäki-rakennuksessa. Hän sai Ryttylän aikanaan konekiväärikoulutuksessa vaikutteita vuonna 1954 ilmestyneeseen Tuntematon sotilas -romaaniinsa. Koulukodin muutettua Lohjalle vuonna 1963, Ryttylän kartano jäi tyhjilleen Hausjärven kunnan omistukseen.
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys perustettiin 29.5.1967 Ylioppilaslähetyksen tiloissa Helsingissä katto-organisaatioksi pienemmille uuspietistisille järjestöille. Sen lähetystyöhön valmistava koulu, Lähetyskoulu toimi aluksi Jämsän vanhan kunnansairaalan tiloissa. Lokakuussa 1968 Kansanlähetys osti entisen Ryttylän koulukodin tilat Hausjärven kunnalta. Tiloja remontoitiin ja 10.9.1969 vietettiin Ryttylän Lähetyskoulun (nyk. Kansanlähetysopisto) avajaisia. Kesällä 1974 alueelle muutti myös Kansanlähetyksen keskustoimisto ja Kustannus Oy Uusi Tie Helsingistä.
Nykyään Ryttylän kartanoalue on vireä Kansanlähetyksen sydän, jossa työskentelee kuutisenkymmentä työntekijää. Tällä 18 hehtaarin alueella on parikymmentä rakennusta, joista suurin osa historiallisia. Kansanlähetyksen lähetystyön keskus, kustannustoiminta, Kansanlähetysopiston opintolinjat, erilaiset leirit ja tapahtumat sekä kurssit tuovat Ryttylään vuosittain toistakymmentä tuhatta lasta, nuorta ja aikuista ympäri maailmaa.