Kansanlähetys on toiminut Jimman maakunnassa Lounais-Etiopiassa jo 1970-luvulta saakka. Tähän ajanjaksoon on mahtunut niin vaikeita vaiheita kuin myös voimakkaita kasvun aikoja.
Työhön Jimman maakunnassa vaikutti 1970–1980-luvuilla etenkin maan sosialistihallinto, ns. Dergin sotilasjuntta. Kristittyjä vainottiin ja työ oli vaikeaa. Sisällissodan seurauksena sosialistihallinto romahti ja uuden hallituksen astuttua valtaan 1990-luvun alussa Etiopian kirkoissa alkoi uusi, paljon avoimempi aika. Tätä ennen, 1980-luvun loppupuolella, oli ollut jo nähtävissä voimakkaat herätyksen aallot.
Työ eteni myös Jimman maakunnassa. Kansanlähetys ja Mekane Yesus -kirkko toteuttivat yhdessä useita kehitysyhteistyöprojekteja alueella. 2000-luvulla Jimmasta muodostui selkeästi Kansanlähetyksen päätoimialue Etiopiassa. Siellä työskenteli useita lähettejä, ja Kansanlähetyksestä tuli merkittävin yhteistyökumppani Mekane Yesus -kirkon uudelle Jimma Bethel -synodille eli alueen hiippakunnalle, joka perustettiin vuonna 2013.
Jimman maakunta koostuu neljästä maantieteellisestä alueesta, jotka ovat Jimma, Dauro, Kaffa ja Konta. Maakunnassa arvioidaan asuvan noin viisi miljoonaa asukasta. Jimma on sen keskuskaupunki. Maakunta tunnetaan kahvin syntymäalueena; se on myös maakunnan tärkein vientituote.
Jimman maakunta on yksi islamin voima-alueista Etiopiassa. Alueen väestöstä noin 80 prosenttia on muslimeja ja loput ortodoksikristittyjä sekä protestantteja. Lisäksi alueella harjoitetaan jonkin verran perinteisiä luonnonuskontoja.
Islamin voimakas läsnäolo Jimman alueella antaa haasteen Mekane Yesus -kirkon toiminnalle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, kuinka saada rakennuslupa kirkkorakennukselle muslimiviranomaisilta, tai kuinka voidaan auttaa islamista kristinuskoon kääntyneitä ihmisiä. Kääntymisestä kristinuskoon seuraa aina jonkinasteisia vaikeuksia sekä pahimmillaan vainoa alueen uusille kristityille.
Haasteita kirkon työlle tuottaa myös maan huono taloudellinen tilanne. Hinnat nousevat viikoittain tai jopa päivittäin, eikä kirkon talous kestä näin nopeita muutoksia.
Haasteista huolimatta Jimma Bethel -synodi on elävä todistus Jumalan tavasta toimia. Pienestä ja vaatimattomasta kristittyjen joukosta noin 50 vuotta sitten on kasvanut hiippakunta, jossa on tällä hetkellä 17 rovastikuntaa, 225 seurakuntaa, 182 saarnapaikkaa, 217 pappia, 153 evankelistaa ja noin 2 500 vapaaehtoista.
Jimma Bethel -synodi haluaa katsoa tulevaisuuteen yhdessä Kansanlähetyksen kanssa. Tärkeää tässä yhteistyössä on toiminnan taloudellinen tukeminen, esimerkiksi kummilapsiohjelman puitteissa. Lisäksi Jimma Bethel -synodi toivoo, että Kansanlähetys voisi tukea hiippakunnan teologista koulutusta niin palkatuille kuin vapaaehtoisillekin vastuunkantajille.
Teksti: Mika Lehtinen
***
Sydän kaipaa Etiopiaan
Mika Lehtinen oli perheineen lähetystyössä Etiopiassa vuosina 2008–2019. Hän työskenteli neuvonantajana kummilapsiprojekteissa ja HIV-projektissa Jimmassa sekä myöhemmin diakoniatyön neuvonantajana kirkon keskustoimistolla Addis Abebassa. Vuodet jättivät pysyvän jäljen.
– Oli ilo työskennellä kirkossa, joka uskoo Jumalan edelleen toimivan ajassamme. Vuodet jättivät myös inhimillisen tunteiden ristiriidan: sydän kaipaa Etiopiaan, mutta jalat pysyvät tukevasti Suomen maaperällä, hän kertoo.
Nykyään Mika johtaa Pohjois-Karjalan Kansanlähetystä.
***
KUUNTELE Mikan haastattelu Suuressa mukana -ohjelmassa Radio Deissä 5.4.2025 klo 9.03 tai myöhemmin klmedia.fi.
Kuvassa Sanna Suutari, Mika Lehtinen ja Markus Alajoki, jonka vieressä Jimma Bethel -synodin kehitysyhteistyöosaston johtaja Ato Israel Milkyas kahvitauolla matkalla Bongaan tapaamaan kummilapsia marraskuussa 2024. Kuva: Mika Lehtisen albumi
Artikkeli on julkaistu Kansanlähetyksen Suuressa mukana -lehdessä, joka ilmestyi 19.3.2025.