Taborin seurakunnan esimerkki

15.5.2015

Hawasa (Awasa) on Addis Abeban, Baher Darin ja Gonderin ohella yksi Etiopian suurimmista kaupungeista. Se sijaitsee kauniin Hawasa-järven rannalla noin 275 km päässä pääkaupungista Addis Abebasta ja on kauneutensa vuoksi yksi turistien suosimista lomakohteista.

Hawasa-järvi. Kuva: Mirjami Uusitalo
Hawasa-järvi. Kuva: Mirjami Uusitalo

 

Hawasa-järvessä asuu virtahepoja ja niitä voi katsella turisteille järjestettävillä veneretkillä. Järvi on myös monien lintujen suosiossa. Lintumaailman nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa suurikokoiset Marabu-haikarat, joille etiopialaiset pojat heittelevät pieniä kaloja turisteilta rahaa saadakseen.

Marabu-haikara on yksi Hawasan nähtävyyksistä. Kuva: Mirjami Uusitalo
Marabu-haikara on yksi Hawasan nähtävyyksistä. Kuva: Mirjami Uusitalo

 

Hawasan kaupungin keskustan tuntumaan on rakenteilla uusi nähtävyys, nykyaikainen Noan Arkki. Halusin nähdä tämän ihmeen ja eräänä päivänä kaupungissa vieraillessani otin paikallisen mopotaksin, Bajajin, oppaakseni. Kun lähestyimme Noan arkkia, näkyi siitä ensimmäisenä korkealle kohoava torni, jossa on suuri sininen ristin merkki. Saavuttuamme Arkin eteen, kohosi se vaikuttavan suurena eteemme. Noan arkki on Hawasan Tabor-seurakunnan uusi kirkko, johon on tarkoitus mahtua yhtä aikaa jopa 5000 henkilöä.

Tabor-seurakunta kuuluu Etiopian Evankeliseen Mekane Yesus -kirkkoon. Mielestäni tämä rakennusprojekti, joka valmistunee lähivuosina, kuvaa hyvin Mekane Yesus -kirkon valtavaa kasvua. Kun kirkon näkee omin silmin, tajuaa paremmin, kuinka suuria käytännöllisiä seurauksia ja vaikutuksia kirkon kasvulla on ympäristöönsä. Kirkko ei enää ole piilossa, vaan se näkyy ja kuluu kauas. Tabor-seurakunta on hyvä esimerkki luterilaisen kirkon kasvusta Etiopiassa.

Tabor-seurakunta on koko Mekane Yesus -kirkon malliseurakunta. Mistä seurakunnan valtava kasvu oikein johtuu? Päätin ottaa asiasta selvää ja haastattelin Tabor-seurakunnan pitkäaikaista pastoria Dawit Yohannesta.

Dawit on 50-vuotias kolmen lapsen isä. Hän on syntyisin kaakkois-Etiopiasta ja hänen isänsä oli Mekane Yesus -kirkon evankelista. Dawit opiskeli ensin autonasentajaksi. Myöhemmin hän alkoi opiskella teologiaa ja valmistui vuonna 1999 teologian kandidaatiksi Addis Abeban Mekane Yesus -seminaarista.

Tabor-seurakunnan pastori Dawit Yohannes. Kuva: Esko Siljanen
Tabor-seurakunnan pastori Dawit Yohannes. Kuva: Esko Siljanen

 

 

Toimittuaan seitsemän vuotta kirkon palveluksessa hän pääsi opiskelemaan Norjaan Bergeniin, josta hän valmistui kristillisen kasvatuksen maisteriksi vuonna 2008. Pastori Dawit kertoo, että kun hän tuli Hawassan Tabor-seurakunnan palvelukseen runsaat 15 vuotta sitten siinä oli jäseniä vain 368 lapset mukaan luettuna. Tällä hetkellä seurakunnan jäsenmäärä on yli 7000 lapset mukaan lukien.

Pastori Dawitin kertoo minulle neljä suurinta syytä seurakunnan kasvuun:
1.    Jumalan läsnäolo seurakunnan keskellä: Jumala itse on saanut tämän kasvun aikaan. Se ei ole pelkästään ihmisten työn tulos.
2.    Rukouksen voima: Useimmat seurakunnan jäsenet ovat rukoilevia ihmisiä. Joka aamu seurakunnassa rukoilee kuusi rukousryhmää.
3.    Hyvät johtajat: Seurakunnan johtajat ovat työhönsä sitoutuneita ja sille antautuneita. Kun johtajat ovat sitoutuneita, myös seurakuntalaiset ovat sitä.
4.    Seurakunta on jäseniään opettava seurakunta: Jumalan sanassa on voima, kun sitä opetetaan. Seurakunnalla on käytössään kolmikehäinen opetussuunnitelma:
A) Pyhäkoulu, johon osallistuvat 3-14 vuotiaat lapset. Joka lauantai ja sunnuntai seurakunnassa kokoontuu kuusi ryhmää lapsia pyhäkouluun. Ryhmät ovat suuria, sillä pyhäkoululaisia on yhteensä yli tuhat.
B) Jälkihoito-luokka (Follow-up class). Se on tarkoitettu ensisijaisesti uusille uskoville, mutta myös 14 vuotta täyttäneet lapset voivat osallistua siihen. Se kestää kuudesta yhdeksään kuukautta, jonka aikana opetetaan uskon perusasiat. Tämä jälkihoito-luokka pyörii koko ajan ja siinä on jatkuvasti mukana noin 60-70 henkilöä.
C) Rippikoulu. Se kestää myös kuudesta yhdeksään kuukautta ja päättyy konfirmaatioon.

Pastori Dawit kertoo, että Tabor-seurakunnalla on lisäksi jatkuvaa työntekijäkoulutusta. Konfirmoiduille seurakunnan jäsenille opetetaan kuinka palvella Jumalaa. Kaikilla seurakunnan jäsenillä on tehtävä seurakunnassa.

Tällä hetkellä Tabor-seurakunnalla on 12 kokoaikaista hengellisen työn tekijää, joista viisi on pastoreita ja seitsemän evankelistaa.  Lisäksi seurakunta ylläpitää lastentarhaa sekä peruskoulua.

Seurakunnalla on 10 raamattupiiriä ja 32 kotiryhmää, joihin kokoonnutaan perheittäin. Lisäksi Tabor-seurakunnalla on tavoittavaa evankelioimistyötä yli kolmellakymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Etiopiaa. Sen yhteydessä pidetään säännöllisesti kokouksia 17 lähetyskeskuksessa.

Pastori Dawit kotikaupungissaan Hawasassa. Kuva: Esko Siljanen
Pastori Dawit kotikaupungissaan Hawasassa. Kuva: Esko Siljanen

 

Kysyn pastori Dawitilta, minkä neuvon hän antaa meille länsimaisille kristityille, joiden kirkot ovat tyhjentymässä. Miten saisimme seurakuntamme kasvamaan? Pastori Dawit antaa kolme neuvoa. Ensiksikin seurakuntatyössä kannattaa keskittyä lapsiin ja nuoriin, sillä heissä on seurakunnan tulevaisuus. Toiseksi seurakunnan tulee opettaa Jumalan sanaa, sillä siinä on kasvun voima. Kolmanneksi neuvoksi hän mainitsee yhteyden eri seurakuntien ja kirkkojen välillä. Kannattaa jakaa kokemuksia siitä, mikä toimii mikä ei. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin muistaa, että tämä on Jumalan työtä. Hän on omistaja, me olemme hänen työmiehiään. Jumala tekee loput, kun annamme itsemme hänelle.

Esko Siljanen
Kirjoittaja toimii opetustehtävissä Etiopian Mekane Yesus -kirkon seminaarissa Addis Abebassa.

 

Share This