Provinssiaktio – Kohtaamisia Seinäjoella kolmattakymmenettä vuotta

15.6.2015

Aktioviikolla puhelin soi tasaiseen tahtiin. Ihmiset kyselevät, minne voi tuoda kahvia, onko väliä mihin aikaan paikalle saapuu, tehdään viime hetken järjestelyjä ja varmistellaan, että kaikki oleellinen on muistettu tehdä. Perjantai kello 17 on yhteisen kokoontumisen aika. Käydään läpi käytännön asioita, rukoillaan, rohkaistaan toinen toistamme ja totta kai hiljennytään Jumalan sanan äärellä. Tämän jälkeen on aika kerätä tavarat kasaan ja suunnata kohti aktiopaikka.

Provinssiaktion valmistelu alkaa pian edellisen loppumisen jälkeen. Viimeistään joulukuussa on korkea aika varata aktiopaikka Seinäjoen kaupungilta. Kevään edetessä hoidetaan hiljalleen sellaisia asioita kuntoon, joihin liittyvät muiden kanssa sovittavat asiat. Pitää saada sähköt kahvinkeittoa varten, nurmikonleikkaamisesta on sovittava ja monenlaista muuta. Tärkeimpänä asiana kuitenkin on aktion pitäminen esillä lähialueiden hengellisissä tilaisuuksissa ja rukousvartiolistan kerääminen. Ilman rukousvartiolistaa ja jatkuvaa esirukoustukea aktion onnistuminen on kovilla. Esirukouksen tärkeys muistuttaa siitä, kenen työssä ollaan ja kuka loppujen lopuksi on kaiken takana. Yhteisessä kokoontumisessa muistutettiin siitä, että olemme Jumalan lähettiläitä ja Jumala antaa kullekin sen oman paikan, jolla palvella. Me olemme valmiita olemaan käytössä mutta ilman Jeesusta ei aktiota järjestettäisi eikä se myöskään ilman Häntä onnistu. Sen tähden koko aktion ajaksi kerätään läpi aktion pystyssä oleva rukousvartio ja teltalla olevat rukoilevat toisten käydessä keskusteluja.

provinssi 1

Jeesus-telttaa kaivataan

Seinäjoella Provinssin aikaan on järjestetty jo useamman kymmenen vuoden ajan Provinssiaktio. Aktion tarkoituksena on ollut ja on edelleen olla kohtaamassa festarikävijöitä. Kynnys on tehty mahdollisimman matalaksi. On tarjolla ilmaista kahvia tai teetä. Paikalla on aktiolaisia, jotka vastaavat käytännön hommien pyörittämisestä, mutta myös teltalle tulevien kohtaamisesta. Kenenkään ei tarvitse tulla teltalle ilman, etteikö joku ehtisi hetken jutella ja kysellä kuulumisia. Joskus ihmisiä tosin on niin paljon, että kauhean pitkiä juttutuokioita ei ihan jokaisen kanssa ehdi käymään.

Aktio on muuttunut vuosikymmenten saatossa paljon. Joskus aktiolaiset ovat päässeet Provinssialueen sisälle, yhdessä välissä oltiin Teknillisen koulun pihassa ja nyt teltta on useiden vuosien ajan sijainnut Törnäväntien ja Vuoritien kulmassa nurmialueella. Välillä teltalla on ollut bändejä soittamassa, välillä on laulettu tuttuja riparilauluja säestäjien johdolla, välillä muusikon virkaa toimittaa mankka ja nippu levyjä. Myös aktiolaisten määrä on vuosien varrella vaihdellut. Joskus on ollut seitsemisenkymmentä aktiolaista, välillä parinkymmenen hengen voimin on saatu aktio toteutettua. Uutena haasteena on nyt kahtena vuonna ollut Provinssirockin uusi ajankohta viikko juhannuksen jälkeen. Aikaisemmin festarit olivat viikkoa ennen juhannusta, jolloin ei ollut hengellisiä kesäjuhlia ja monet eivät olleet vielä kesälomareissulla.

Vaikka määrät ja henkilöt vaihtelevat vuosittain, on teltalla löydettävissä myös samoja kasvoja vuosikymmenestä toiseen. Aina välillä, kun teltalla on rauhallisempaa, muistellaan menneitä vuosia ja monia erilaisia kohtaamisia. Pitkäaikaisimmat aktiolaiset tuntevat festarikansaa jo hyvin. Perjantaina päivällä eräs heistä oli saanut kaksi kyselyä siitä, koska se Jeesus-teltta oikein on tulossa. Aktiota ja siinä mukana olevia henkilöitä kaivataan paikanpäälle. Pisimpään mukana olleet lähestyvät jo kolmattakymmenettä aktiokertaa. Kuitenkin mukana on oikeastaan vuosittain ensikertalaisiakin, tänä vuonna nelisen kappaletta. Kaukaisimmat aktiolaiset olivat Raumalta ja Porista. Moni festareillakävijä kysyykin, mikä meidät saa lähtemään liikkeelle ja tarjoamaan ilmaista kahvia. Eihän se voi olla kannattavaa. Vastaus yllättää joka kerta. Rakkaus. Rakkaus saa meidät lähtemään liikkeelle, eikä mikä tahansa rakkaus vaan Jumalan rakkaus. Vastaus paitsi yllättää niin aivan yhtälailla se saa jokaisen sydämen liikahtamaan. Kasvoilta näkyy poikkeuksetta ilo ja kiitollisuus. Ihmiset arvostavat sitä, että heitä arvostetaan. Että ollaan valmiita antamaan aikaa.

Jokaiselle jotakin

Provinssiaktiolle on ollut alusta asti tunnusomaista se, että vapaaehtoiset kantavat siitä suurimman vastuun. Oikeastaan aina aktiota ovat olleet organisoimassa vapaaehtoiset seinäjokelaiset. On ollut yhdessä tekemisen meininki. Aktion yksi parhaista puolista on se, että jokaiselle löytyy jotakin. Jos ihmisten kohtaaminen tuntuu haastavalta, voi mukana olla keittämässä kahvia, pystyttämässä telttaa, roudaamassa tavaraa tai esirukoilijana. Kahvikin tulee pääosin lahjoituksina. Jokaiselle löytyy aivan varmasti oma paikka olla Suuressa Mukana. Eniten tarvitaankin juuri kahvinkeittäjiä sekä keskustelijoita. Aikaisempina vuosina paikalle on pystytetty iso teltta, jonka nostamiseen tarvittiin isompi joukko riuskoja miehiä ja naisia. Tänä ja edellisenä vuonna on menty pienempien telttojen turvin käytännön syistä. Iso teltta ei taitu kokoon ja autoon illalla, mutta pienemmät teltat on helppo purkaa ja pystyttää taas aamulla eikä niitä tarvitse jäädä yöksi vahtimaan.

Siellä missä Jeesusta ei tunneta

Vaikka Provinssiaktio tietyllä tapaa onkin matalanprofiilin juttu, eikä tarkoituksena ole kaikista kaiuttimista huudattaa evankeliumia yötä päivää, on sanoma Jeesuksesta selkeästi esillä. Vuosikymmenien aikana teltta ja aktiolaiset ovat tulleet festarikävijöille tutuksi ja he tietävät, millä asialla liikenteessä ollaan. Jeesuksen asialla. Festarilaiset puhuvatkin Jeesus-teltasta, mutteivät mitenkään pilkalliseen sävyyn. Se on teltta, jossa Jeesukseen uskovat ovat saatavilla. Keskustelut kääntyvät monesti kuin itsestään hengellisiin. Moni muistelee omaa rippikouluaikaansa lämmöllä. Joku kertoo, että on käynyt pyhäkoulussa. Monen suvussa on uskovia. Monet keskustelut menevät syvälle elämän kipeisiinkin asioihin. Kerrankin on tilaa ja aikaa puhua elämässä olleista pettymyksistä, peloista, toiveista ja unelmista. Välillä saa rukoilla heidän kanssaan tai heidän puolestaan. Tänäkin vuonna useampi jäi juttelemaan useammaksi tunniksi, yhtäkkiä olikin hyvä vain olla, istua ja keskustella. Ja tietenkin juoda kahvia. Liikkeelle tuli lähdettyä vasta, kun joku kavereista tuli sanomaan, että nyt pitää jatkaa matkaa. Moni kaipaa vain sitä, että joku rakastaisi ja välittäisi, että saisi olla oma itsensä. Siksi me olemme siellä. Kertomassa, että on Joku. Sanoma Jeesuksesta on toivon sanoma sille, joka etsii elämälleen merkitystä. Vaikka takana olisi mitä, edessä on paljon parempaa Jeesuksen kanssa.

Teksti ja kuvat Piia-Maaria Matkoski.

Share This