Näin Sodderiin syntyi seurakunta

28.3.2016

Tämä kertomus alkaa ajalta, jolloin ateistinen Neuvostoliitto oli sortunut.

IMG_0566

Saimme vihjeen: Itä-Karjalassa on kyliä, joissa ei ole ollut kirkon toimintaa vuosi-kymmeniin. Ihmisiä on kyllä kastettu, mutta opetusta ei ole voitu aloittaa – ei ole opettajia. Kylissä osataan myös suomea: osa väestöstä on inkeriläisiä – siis suomenkielisiä luterilaisia.

IMG_0527Lähdemme katsomaan. Innostumme.

Inkerin kirkon lääninrovasti antaa meille erityiskohteeksi syrjäisen Sodderin metsätyökeskuksen. Tähän erämaakylään johtaa kuoppainen autotie. Vesijohtoa ei kylässä ole, mutta perille asti on rakennettu sekä sähköt että puhelinlinja.

IMG_0018Saavumme perille. Suomalainen auto huomataan. Kylän kulttuuritaloon alkaa kerääntyä väkeä. Kerromme asiamme: olemme suomenkielisiä luterilaisia. Tahdomme kertoa Jeesuksesta. Väki kuuntelee. Tilaisuus päättyy. Meidät toivotetaan tervetulleeksi uudestaankin.

IMG_0529Ensimmäisestä käynnistämme on jo kulunut pari vuosikymmentä. Olemme käyneet Sodderissa satoja kertoja. Toiminta on laajentunut naapurikyliin.

IMG_0159Olemme kastaneet puolen tuhatta ihmistä. Konfirmoituja on satoja. On hankittu toimitiloja ja rakennettu kirkko. Seurakunnan perustaminen on hyväksytty virallisesti: Venäjän valtion komeat leimat on papereissa.

IMG_0156Oman kylän poika on koulutettu papiksi Inkerin kirkon koulutuskeskuksessa. Pyhäkoulunopettajat, diakoniatyöntekijät, kanttori, emännät ja vapaaehtois-työntekijät ovat kaikki paikallisia.

IMG_0605Jumalanpalvelus pidetään joka viikko kolmessa kylässä, pyhäkoulu neljässä. Rukouspiirit kokoontuvat ja Raamattua opetetaan.

IMG_0041Nuorisotyö on kattavaa, diakoniatyö laajaa, omaa lähetystyötä aloitellaan.

IMG_0140Vaikka Sodderin seurakunta hengellisesti toimiikin jo itsenäisesti, niin taloudellisesti se ei vielä pärjää omin avuin. Meitä suomalaisia tarvitaan yhä; voimme lahjoittaa aikaamme ja aivan konkreettisesti rahaa.

IMG_0602Sodderin työllä on ollut siunaus. Lähetyskäskyn lupaus on aivan kirjaimellisesti totta: Meidän Herramme on todellakin ollut kanssamme joka päivä. Hänen toinenkin lupauksensa on osoittautunut todeksi: ei köyhdy se, joka lahjoittaa Herran työhön.

Teksti ja kuvat: Pekka Palosaari

Kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen työssä Venäjällä.

 

Share This