Eurooppa on ollut yli tuhannen vuoden ajan kristinuskon keskusaluetta, ja täällä on asunut suurin osa maailman kristityistä. Latinalainen Amerikka ohitti Euroopan kristittyjen lukumäärässä muutama vuosi sitten. Vuonna 2017 Afrikka nappasi tämän kärkipaikan. Kun Euroopassa kristittyjen lukumäärä vähenee vuosittain noin neljällä miljoonalla, se kasvaa Latinalaisessa Amerikassa noin 6 miljoonalla ja Afrikassa noin 17 miljoonalla.

Vaikka kristittyjen lukumäärä maailmalla kasvaa, kristittyjen prosentuaalinen osuus maailman väestöstä on pysynyt samana vuosikymmeniä. Yksi kolmasosa maailman asukkaista on kristittyjä. Kolmannes on kuullut evankeliumin muttei ole ottanut sitä vastaan. Kolmannes ei ole lainkaan kuullut evankeliumia Jeesuksesta. Heidän lähipiirissään ei ole kristittyjä tai kirkkoja, jotka välittäisivät evankeliumin. Kirkon toiminnan ja lähetystyön näkökulmasta tämä on epäonnistuminen! Tehtävämme on viedä evankeliumi niille, jotka eivät ole sitä kuulleet.

Lähetystyön tarpeellisuutta voidaan perustella monella tavalla. Mainitsen tässä kuusi teologiasta nousevaa syytä, miksi teemme lähetystyötä.

VAIN LUOJAN YHTEYDESSÄ IHMISYYS TOTEUTUU TÄYDELLISESTI.

Kolmiyhteinen Jumala on luonut kaiken ja pitää kaikkea yllä. Hänellä on tekijänoikeus luomaansa ihmiseen. Jumala on luonut kaiken Jeesuksen Kristuksen kautta. Jeesus on koko universumin keskipiste, jota varten kaikki on luotu. Ihminen löytää täydellisen ihmisyytensä ja merkityksensä vain elämällä kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä.

SYNNIN SEURAUKSET OVAT RADIKAALEJA.

Heti Raamatun kolmas luku (1. Moos. 3) kertoo syntiinlankeemuksesta. Aadam ja Eeva eivät totelleet Jumalan sanaa ja söivät kielletystä puusta. Langettuaan syntiin Aadam ja Eeva ajettiin pois paratiisista. Lankeemuksen hengelliset seuraukset olivat mielettömän suuret. Sen jälkeen kaikki ihmiset syntyvät synnin alaiseen maailmaan, elävät erossa Jumalasta ja ovat kadotettuja. Syntiinlankeemus toi käänteentekevän eron ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen.

Paavalin diagnoosi ihmisestä ilman uskoa Jeesukseen on raju. Hän on hengellisesti kuollut ja Jumalan vihan alainen (Ef. 2:1–3). Kutsuessaan Paavalin lähetystyöntekijäksi Jeesus sanoi: ”Minä pelastan sinut oman kansasi käsistä ja varjelen sinua, kun lähetän sinut pakanoiden pariin avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo. He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun, ja heillä on oleva paikkansa niiden joukossa, jotka Jumala on pyhittänyt” (Ap. t. 26:17–18). Jeesus kuvaa pakanoiden tilaa rajulla tavalla: Ilman häntä olemme hengellisesti kuolleita, pimeydessä ja saatanan vallassa. Mutta tämän tähden Jeesus lähettää sanansaattajia: usko Jeesukseen tekee meidät hengellisesti eläviksi, tuo valoon ja Jumalan valtakuntaan. Jeesus poistaa synnin tuoman kirouksen.

JUMALA VALMISTI HYVÄN SANOMAN PELASTUKSESTA.

Vanhassa testamentissa Jumala valmisteli tuloaan maailmaan. Jumala puhuu muun muassa Messiaan syntymäkylästä, kärsimyksistä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Noin kaksituhatta vuotta sitten Jumalan tullessa Jeesuksen persoonassa ihmiseksi ennustukset toteutuivat. Jeesus eli täydellisen elämän ja lopulta kuoli ristillä meidän puolestamme. Hän kantoi syntiemme kauhean rangaistuksen. Kolmantena päivänä hän nousi kuolleista ja osoitti voittaneensa kuoleman. Jeesus näyttäytyi 40 päivää maan päällä ja nousi ylös taivaaseen. Nyt hän istuu Isän oikealla puolella. Hän tulee takaisin maan päälle tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi ja valmistanut meille pelastuksen, jota kristillinen kirkko julistaa. Tämä kertoo kristinuskon ainutlaatuisuudesta kaikkiin muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin verrattuna. Tieto Jumalan valmistamasta hyvästä uutisesta kuuluu kaikille.

JUMALA HALUAA KAIKKIEN PELASTUVAN.

Jumala ”tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden” (1. Tim. 2:4). Hän ”ei halua kenenkään tuhoutuvan” (2. Piet. 3:9). Koko maailman synti on sovitettu, mutta silti kaikki eivät pelastu. ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” ( Joh. 3:16). Jumala on tehnyt omalta puoleltaan pelastuksen valmiiksi. Hän on määrännyt pelastuksen osallisuuteen pääsyn välikappaleeksi uskon Jeesukseen. Nikean uskontunnustuksessa julistamme, että Jeesus tuli taivaasta ihmiseksi ”meidän pelastuksemme tähden”. Kaikki kirkon toiminta kasteesta, ehtoollisesta, jumalanpalveluksista ja kasvatuksesta alkaen tähtää siihen, että jokaisessa ihmisessä syntyisi usko Jeesukseen ja hän pysyisi tässä uskossa loppuun asti. Ihmisen pelastus kadotuksesta Jumalan valtakuntaan on myös lähetystyön tarkoitus. Usko syntyy Jumalan voimasta, kun joku kuulee evankeliumin Jeesuksesta. Pelastumisen vuoksi emme häpeä lähetystyössä todistusta Herrastamme.

MEILLÄ ON SELVÄ KÄSKY.

Kaikkien evankeliumien lopussa ja Apostolien tekojen alussa on ylösnousseen Jeesuksen antama lähetyskäsky. Näissä ovat yhteisiä muun muassa seuraavat asiat: käskyn antajana on ylösnoussut Herra Jeesus, on mentävä kaikkialle, lähetystyön keskuksena on evankeliumin julistus ja opetus, sisältönä on syntien anteeksianto ja pelastus, ja työtä tehdään Pyhän Hengen voimassa. Käsky velvoittaa lähtemään liikkeelle.

JEESUS TULEE TAKAISIN.

Jeesus puhui lopun ajan merkeistä. Ennen Jeesuksen paluuta huomaamme merkkejä luonnossa, kirkossa, yhteiskunnassa. Myös lähetystehtävän toteutuminen on eskatologinen merkki: ”Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi, ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14). Jeesuksen paluun odotus oli Paavalin motiivina tehdä lähetystyötä.

Kirjoittaja: Lähetysjohtaja Mika Tuovinen

Share This