Maailma on avoin teltantekijälle

14.1.2015

Perinteinen lähetystyö on mahdotonta monissa niistä paikoista, joissa evankeliumia ei ole vielä julistettu.  Sen sijaan evankeliumi välittyy yhä useammin teltantekijöiden elämän ja työn kautta. Teltantekijätermi nousee Paavalin elämästä. Apostolien teoissa kerrotaan, että Paavali ansaitsi elantonsa tekemällä telttoja ja julisti evankeliumia työnsä ohella.

Monet suomalaiset lähtevät ulkomaille töihin tai opiskelemaan. Jos lähdön tarkoituksena on ei-kristittyjen kohtaaminen, Jeesuksen todistajana eläminen ja lähettäjinä toimii seurakunta ja ystäväpiiri, voidaan puhua teltantekijätyöstä.

Suomen evankelinen allianssi (SEA) järjestää aiheesta kolmen viikonlopun koulutuksen keväällä 2015. Yksi pääpuhujista on hollantilainen Wim, joka on työskennellyt 15 vuotta Lähi-idässä teltantekijänä Operaatio Mobilisaation (OM) yhteydessä. Nykyään hän johtaa Business4Transformation -verkostoa Hollannissa.

 

Ovi kiinni lähetystyöhön

Wim oli kokenut lähetyskutsun, mutta ovi lähetystyöhön ei auennut. Sen sijaan hän sai työtarjouksen Lähi-idästä ja otti työn vastaan ajatellen, että työkokemus voisi auttaa myöhemmin lähetystyössä.  ”Asuessani Lähi-idän alueella tajusin, että tässä maassa ei ole lainkaan lähetystyöntekijöitä ja, että vain teltantekijät pääsevät maahan.”

Wimin kokemuksen mukaan teltantekijän työ on arvokasta. Työpaikka yhteisössä avaa luonnollisen mahdollisuuden tutustua ihmisiin. Työ antaa uskottavuutta myös yhteiskunnan silmissä.  Kun Wim johti 120 työntekijän lähetyskenttää, noin puolet heistä oli teltantekijöitä. ”Yleensä teltantekijät saattoivat vaikuttaa ympäröivään yhteisöön enemmän kuin ne, joilla ei ollut teltantekijätyöpaikkaa.”

Työn teologia kuntoon

Lähetystyö elää murrosvaihetta.  Internetin aikakaudella ei voi pitää salaisuuksia. Teltantekijöiksi lähtevät eivät välttämättä halua, että heidät yhdistetään lähetysjärjestöön, koska siitä voi seurata vaikeuksia. Samalla teltantekijät tarvitsevat kuitenkin koulutusta ja hengellistä tukea. Lähetystyön täytyy uudistaa itsensä tämä todellisuus huomioon ottaen.

Teltantekijät eivät ole lähetystyön yksiselitteinen tulevaisuus. Tarvitaan myös muita työntekijöitä, jotka voivat toimia pastoreina ja opettaa teologiaa. Wimin mielestä teltantekijätyö kuluu ehdottomasti jokaisen lähetysjärjestön strategiaan, ei vain suljetuissa maissa, vaan kaikkialla missä on saavuttamattomia ihmisiä.

Kun puhutaan teltantekijätyöstä puhutaan myös teologiasta. ”Ennen puhuimme paljon Paavalista ja Raamatun perusteista teltantekijöille. Nykyään puhun mieluummin työn teologiasta.”

”Tapasin hiljattain paikallisen liikekumppanin. Hän oli ottanut yhteyttä intialaisen veljen kautta, joka oli ollut hyvin avoin uskostaan. Keskustellessamme kävi selväksi, että hän etsi ihmistä, johon voisi luottaa. Integriteetti on sana, jota hän käytti,” kertoo Wim. Oikeudenmukaisuutta ja rakkautta on helpompi osoittaa liiketoiminnassa, mutta pyhyyttä on vaikeampi tuoda käytäntöön. ”Tajusin, että tämä mies etsi pyhyyttä, ihmistä jolla on integriteettiä.  Ymmärsin myös, että riippuu minusta vastaanko hänen odotuksiaan.”

Työ on Jumalan antama tehtävä elää hänen valtakuntaansa todeksi tässä maailmassa. Hyvin tehty työ, rehellisyys ja armollisuus tuovat kunniaa Jumalalle. Teltantekijätyössä on kyse elämisestä ja työskentelystä ihmisten keskellä Jumalan kunniaksi. Se ei voi olla muuttamatta maailmaa.

Teltantekijä pääsee ihmisten ja yhteisöjen elämään sisälle. Työn kautta voi vaikuttaa yhteisön sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin. Opetuslapseus tapahtuu työpaikalla. Teltantekijän työhön tarvitaan ihmisiä, jotka voivat työskennellä ja elää esimerkkinä muille.

Teltantekijäkoulutus on Kansanlähetyopistolla 6. – 8.2., 20. – 22.3 sekä 24. – 26.4.2015.

 

Tutustu ohjelmaan tästä.

Share This