Kieli on työväline

16.12.2015

Lähetystyössä kieli on yksi tärkeimpiä työkaluja. Mitenpä luet katukylttejä itsellesi tai Raamattua jollekin lukutaidottomalle, jos et osaa edes kielen aakkosia? Miten puhut basaarimyyjien tai pihavahdin kanssa, jos et osaa puhua heidän kieltään? Tai mitä vastaat sille, joka kysyy, millainen sinun Jumalasi on? Tosin et ole järin pahoillasi siitä, ettet osaa vastata, kun todennäköisesti et ole ymmärtänyt kysymystäkään.

Useimmat lähetystyöntekijät alkavat työnsä uudessa maassa käymällä kielikoulua vuoden tai pari. Etiopiaan tulevat opiskelevat amharan kieltä pääkaupungissa Addis Abebassa. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöiden käyttämä Mekane Yesus -kirkon kielikoulu, MY Joint Language School, käyttää menetelmiä, jotka kuulostavat varsin innostavilta.

2.Kerttu Huttuselta kieli jo taipuu mukavasti puolen vuoden opiskelun jälkeen. Vielä on toiset puoli vuotta opiskelua edessä.
Kerttu Huttuselta kieli jo taipuu mukavasti puolen vuoden opiskelun jälkeen. Vielä on toiset puoli vuotta opiskelua edessä.

 

Jos muistot omista kouluaikaisista kielitunneista tuovat mieleen lähinnä kieliopin säännöt ja sanakokeet, miltä tuntuisi alkaa uuden kielen opettelu niin, ettei kahteen viikkoon saa sanoa mitään, vain kuunnella opettajaa?

Opettaja tuo tunneille kuvia ja esineitä, näyttää tomaattia ja samalla sanoo sen amharaksi, tekee saman perunalle, porkkanalle, banaanille ja melonille. Sitten on opiskelijan vuoro. Opettaja sanoo juuri opittuja sanoja, ja opiskelija poimii sanotun hedelmän tai vihanneksen käteensä. Sitten muut ryhmässä tekevät samoin. Tunnin päättyessä kaikki uudet sanat on kuultu ehkä parikymmentä kertaa.

Tekemiseen liittyviä sanoja opitaan kuvia katsomalla tai vaikka itse kävelemällä, juoksemalla, istumalla, kirjoittamalla. Ensin uudet sanat opitaan tunnistamaan, vasta myöhemmin niitä käytetään puheessa. Lukeminen ja kirjoittaminen tulevat mukaan myöhemmin.

Anna Vähäkankaan vuoden kielikoulu päättyy joulukuussa. Viime ajat hän on ollut pitemmälle edistyneiden ryhmän ainoa opiskelija.
Anna Vähäkankaan vuoden kielikoulu päättyy joulukuussa. Viime ajat hän on ollut pitemmälle edistyneiden ryhmän ainoa opiskelija.

 

Opiskelijoita on monista maista, ja kielikoulun ilmapiiri on kannustava. Samalla kun opitaan kieltä, opitaan myös tapoja ja kulttuuria. Joku on sanonut, että uuden kielen oppiminen merkitsee maailman näkemistä uudella tavalla.

Kielikoulussa käydessäni olin yllättynyt, kun kuulin, että kirkon kielikoulu tarjoaa kursseja myös etiopialaisille. He eivät opiskele amharan kieltä, kuten koulun suomalaiset ja muut ulkomaalaiset, vaan heille järjestetään kulttuurikursseja. Etiopiassa on kymmeniä eri kansanryhmiä, ja niiden kulttuurit saattavat poiketa toisistaan melkoisesti. Etiopialaiset kirkon työntekijät, jotka menevät pappeina tai evankelistoina heille ennestään tuntemattoman kansanryhmän pariin, hyötyvät siitä, jos ovat saaneet valmennusta toisenlaisen kulttuurin kohtaamiseen.

Paula Vuorinen
Kirjoittaja toimii Kansanlähetyksellä lähettikuraattorina.Lähettikuraattori tekee työtä lähetystyöntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvoinnin eteen.
Share This